Valikko

Eräkokkina Madeleine Nyman

Rannikolla pyydetään pienpetoja lintukantojen turvaamiseksi. Pienpetopyynnissä nähdään usein myös eräsuunnittelija Madeleine ”Mimma” Nyman, joka hoitaa työkseen etelärannikon metsästys- ja kalastusasioita. Madeleine valvoo kalastusta, opastaa ja neuvoo, mitä saa tehdä ja minne mennä.

– Työn ja harrastusten hyödyt käyvät yksiin aktiiviselle metsästäjälle. Harrastuksen myötä on ymmärrystä käytännön tarpeisiin ja vaatimuksiin, joita metsästäjät esittävät. Metsästäessä taas on etua siitä, että tunnen paremmin paikat, koska olen työssänikin päässyt niillä kulkemaan, ahkera metsästäjä kertoo.
Intohimoinen metsästäjä käy viisivuotiaan bretoninsa kanssa mieluiten kanalintumetsällä, mutta koirasta on apua muuallakin.

– Bretoni on nopeaälyinen ja haastava koira mutta myös todella kiltti perhekoira. Oma koirani on oppinut lintujen lisäksi pienpetopyyntiin. Se haukkuu ja pysäyttää supikoiria, ja se on töissäkin hyödyksi, Nyman kertoo.

Metsästyssaalis riippuu täysin siitä, missä päin hän on ollut jahdissa. Nyman tekee mieluusti kerran syksyssä jahtireissun kauemmaskin. Tutuksi ovat tulleet Lapin riekkojahdit, peltopyiden metsästys Pohjanmaalla ja lähiseudun fasaanijahdit. Myös verkkokalastus kuuluu Nymanin harrastuksiin. Verkkoihin tarttuu useimmiten ahventa ja kuhaa, hyvällä tuurilla meritaimenta ja siikaakin.

– Meidän perheessä syödään monipuolista riistaruokaa, joka maistuu myös lapsille. Se on terveellistä ekoruokaa ja usein myös lähiruokaa. Liharuokiin käytämme ylivoimaisesti eniten hirven- ja peuranlihaa.

Hyvistä raaka-aineista syntyy hyvää ruokaa yksinkertaisellakin reseptillä. Eikä hyvät raaka-aineet välttämättä ole kalliita. Nymanin mukaan sesonkiruokia suosimalla säästää pitkän pennin.

– Ulkomailla asuvat sisarukseni ovat minulle kateellisia Suomen neljästä vuodenajasta. Ja tottahan se on – on hienoa, kun ruokalautasen sisältö saa vaihtelua vuodenaikojen mukaan. Se on Suomen rikkaus, ja sitä kannattaa hyödyntää, vuodenaikojen mukaan elävä Nyman muistuttaa.

Silloin tällöin lautasella on myös hanhea. Nymanin mukaan parasta hanhenrintaa saa, kun antaa fileiden rauhassa marinoitua monta vuorokautta ja paistaa ne varovasti lämpötilaa seuraten.


HIENOSTUNUT HANHIPAISTI

  • Noin 4 kg:n painoinen hanhi
  • Suolaa, valkopippuria
  • Armanjakkia tai konjakkia
  • Paistonarua linnun sitomiseen
  1. Kuumenna uuni 175 asteeseen. Poista hanhesta näkyvä rasva. Huuhdo ja kuivaa lintu ja mausta joka puolelta suolalla ja pippurilla. Sido hanhi paistonarulla ja nosta ritilälle. Pane ritilän alle pelti jossa on vettä, jotta hanhesta valuva rasva ei pala uunissa.
  2. Ruiskuta hanhen rinnan ja nahan väliin konjakkia 4–5 kertaa paistamisen aikana. Varaa paistoajaksi noin 35 minuuttia kiloa kohti. Kokeile kypsyyttä tikulla: kun reiden paksuimmasta kohdasta tihkuva neste on kirkasta, lintu on kypsä.
  3. Tarjoa hanhipaisti parsakaalin, sipulien, keitettyjen perunoiden ja omenasoseen kera.

Teksti: Martta Fredrikson & Kuvat: Metsähallitus & Esko Keski-Oja