Metsähakkeen tuotantomalli uudistuu

Puulla korvataan uusiutumattomia energialähteitä

Pienpuun energiatuki kohdennetaan todennäköisesti hakettajalle, Petteri Kuuva työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo.

Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden loppukäytöstä 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Hallitus julkaisi keväällä toimintasuunnitelman ja ohjauskeinot, joilla tavoite toteutetaan. Puulle on kirjoitettu merkittävä rooli.

 

Meidän on lisättävä uusiutuvaa energiaa 38 terawattituntia. Siitä yli puolet on puuta, teollisuusneuvos Petteri Kuuva työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo. Kuutioissa tämä tarkoittaa nykyisen kuuden miljoonan kuution sijasta 13,5 miljoonan kuution käyttöä.

 

Puun käytön lisääminen kuluu lähes kokonaan uusiutumattomien energiamuotojen korvaamiseen. – Käytännössä uusiutuvaa lisäenergiaa on vain tuulivoima, jota on tavoitteena tuottaa kuusi terawattituntia vuonna 2020, Kuuva laskee.

 

Kuuva muistuttaa, että ydinvoima ei ole uusiutuvaa energiaa, vaikka sen käyttö vähentääkin päästöjä. –Ydinvoimalla katetaan lisäenergian tarve.

 

Metsähakkeen käyttöä tuetaan kolmella keinolla. Niistä ensimmäinen on pienpuun energiatuki, joka on suunnattu nuoriin kasvatusmetsiköihin, joiden keskiläpimitta on 8–16 senttimetriä. – Valtaosa metsähakkeesta joudutaan korjaamaan tällaisilta kalliilta kohteilta, sillä kannoista ja päätehakkuilta ei saada riittävästi energiapuuta, Kuuva perustelee tukea.

 

– On linjattu niin, että tuki koskisi kaikkien metsänomistajien puuta, hän jatkaa. Näin ollen valtion puukin pääsisi tuen piiriin ja tulisi kilpailukykyiseksi muiden kanssa.

 

Metsähallituksen metsätalouden johtajan Hannu Jokisen mukaan Metsähallituksen puuenergiatoimitukset nousevat ensi vuonna yhteen terawattituntiin.

 

– Kaikki kannattava puuenergia otetaan nyt talteen. Jos tuet jatkossa kohdistuvat myös Metsähallitukselle, määrä ainakin kaksinkertaistuu kymmenen vuoden tähtäimellä. Tämä edellyttää tosin sitä, että Kainuuseen ja Lappiin syntyy lisää käyttöpisteitä tai entiset laajentavat energian tuotantoaan huomattavasti, Jokinen kertoo.

 

Yksityismetsien hoitoon tarkoitettu Kemera-tuki säilyy, mutta sen läpimittavaatimukset muuttuvat.

 

Energiatuki kohdennetaan todennäköisesti hakettajalle

Kuuvan mukaan on vielä auki se, kenelle pienpuun energiatuki käytännössä maksetaan. – Voi olla, että on vaikea antaa sitä metsänomistajalle, koska valtio ei voi tukea itseään. Tuki kohdennetaan todennäköisesti haketukseen. Näin se tulee suoraan energiantuotantoketjuun ja vaikuttaa sieltä kaikkiin toimijoihin.

 

Metsähakkeen käytön tukemiseksi on muotoiltu myös muuttuva sähköntuotannon tuki, jolla lisätään puun käyttöä puuta ja turvetta käyttävissä monipolttokattiloissa. Tuen määrä riippuu päästöoikeuden hinnasta.

 

Muuttuvalle sähköntuotannon tuelle on vaihtoehtoisena tukena uusille voimalaitoksille tarkoitettu pienten CHP-laitosten syöttötariffi. – Se sopii esimerkiksi sahojen yhteydessä toimiville 2–3 megawattitunnin laitoksille. Taustaselvitysten mukaan tällaisia voisi olla Suomessa viitisenkymmentä, Kuuva kertoo.

 

Tuulivoimalla huikea kasvutavoite

Tuulivoima on saamassa suhteessa tuotettuun energiamäärään puuta paljon korkeamman tuen. Se on kuitenkin edullisempaa kuin metsähakkeen käytön lisääminen yli 13,5 miljoonaan kuutioon. Viimeiset kuutiot ovat kalleimpia korjata ja enrgiapuutavoitteen noustessa korkealle nousee myös mahdollisuus siihen, että arvokasta kuitupuuta ohjautuu polttoon.

 

– Tavoite ei täyty pelkällä puulla. Tukea annetaan sinne, missä se on välttämätöntä ja se vaihtelee markkinoiden mukaan, Kuuva perustelee.

 

Metsähallituksen rooli tuulivoima-asioissa määritellään omistajapoliittisissa linjauksissa, jotka valmistunevat lokakuussa. Niitä laadittaessa mietitään erityisesti sitä, onko tuulivoima-alalla jo toimivat markkinat ja tarvitaanko toiminnan nopeaan kasvattamiseen Metsähallituksen osallistumista.

 

Teksti ja kuva: Hanna Kaurala