Teijon kulttuuriperintö tuo syvyyttä retkeilyyn

Teijon retkeilyalueelta löytyy historiallista aineistoa muun muassa ruukkitoiminnan ajalta. Retkiseurue tutustuu vanhan padon rakenteisiin.

 

Metsähallituksen tekemän kulttuuriperintöinventoinnin avulla turvataan valtion metsissä sijaitsevat arvokkaat kulttuuriperintökohteet. Teijossa saatuja tuloksia hyödynnetään sekä retkeilyalueen hoidon ja käytön suunnittelussa että alueen opastuksessa.

 

Metsähallituksen luontopalvelut on jo useita vuosia inventoinut suojelualueiden metsissä sijaitsevia muinaisjäännöksiä ja muita kulttuuriperintökohteita. Nyt inventointi on aloitettu myös talousmetsissä ja retkeilyalueilla.

 

– Tänä kesänä inventoidaan noin 400 000 hehtaaria ja ensi vuonna määrä kaksinkertaistetaan. Kansalliseen metsäohjelmaan 2015 on kirjattu tavoite Metsähallituksen hallinnoimien valtion metsien kulttuuriperinnön inventoinnista. Velvoite koskee sekä suojelualueita että talousmetsiä. Tavoitteena on, että vuonna 2015 kaikki valtion metsät olisi käyty läpi, arkeologi Jouni Taivainen Metsähallituksesta kertoo.

 

Kulttuuriperinnön inventoinnissa kerätään tietoa muun muassa maisemasta, arkeologisista kohteista ja rakennusperinnöstä. Saatua tietoa hyödynnetään alueen hoidon ja käytön suunnittelussa sekä retkeilijöiden opastuksessa.

 

– Inventointien avulla pyrimme ennen kaikkea turvaamaan valtion metsissä sijaitsevat arvokkaat kulttuuriperintökohteet. Teemme yhteistyötä muun muassa Museoviraston kanssa, Taivainen sanoo.

 

– Tämä on iso ja hieno projekti. Olemme tässä innokkaasti mukana, ja odotukset ovat suuret. Taustatyöt on hyvin tehty ja liikkeellä ovat ammattitaitoiset inventoijat, Satu Mikkonen-Hirvonen Museovirastosta kiittää.

 

Teijon retkeilyalueen kulttuuriperintöön olivat tutustumassa muun muassa arkeologi Jouni Taivainen (vas.) Metsähallituksesta, professori Maija Rautamäki Aalto-yliopiston teknillisestä korkeakoulusta, tutkija Satu Mikkonen-Hirvonen Museovirastosta, puistonjohtaja Hanna Ylitalo ja suunnittelija Anne Muuri Metsähallituksesta.

Uusia tarinoita kävijöille

Teijon alueella käy noin 75 000–80 000 retkeilijää vuodessa, ja alueen kulttuuriperintöä hyödynnetään opastuksessa jo nyt.

 

– Inventoinnin tuloksena saamme varmasti lisää uusia, hyviä kohteita ja tarinoita, jotka kiinnostavat kävijöitä. Alueen historia tuo syvyyttä retkeilyyn. Ihmiset ovat kiinnostuneita historiasta ja siitä miten ennen elettiin. Kulttuuriperintökohteiden inventointi on hyvä asia alueen virkistyskäytön kannalta, puistonjohtaja Hanna Ylitalo Metsähallituksesta sanoo.

 

Teijosta löytyy Jouni Taivaisen mukaan edustava otos alueen kulttuuriperinnöstä. Retkeilyalueella on historiallista aineistoa muun muassa ruukkitoiminnan ajalta. Lisäksi lähialueilta on löydetty myös esihistoriallisia muinaisjäännöksiä.

 

– Vanhimmat kartat Teijon alueelta ovat 1600-luvulta. Retkeilyalueelta on tällä hetkellä kolme kohdetta muinaisjäännösrekisterissä. Teijossa käy useita erityyppisiä retkeilyryhmiä, ja me pyrimme löytämään heille kaikille uusia, mielenkiintoisia kohteita reittien varrelta, Taivainen sanoo.

 

Työpareina metsuri ja arkeologi

Taivaisen mukaan talousmetsien inventoinnissa keskitytään ennen kaikkea arkeologisesti potentiaalisille alueille sekä niille metsäalueille, joille on tulossa hakkuita.

 

– Kitu- ja joutomaista inventointiin otetaan mukaan noin kymmenen prosenttia, näillä alueilla sijaitsevat tunnetut kohteet tai muuten lupaavat alueet tarkistetaan.

 

Kulttuuriperintökohteiden inventointia talousmetsissä ja retkeilyalueilla tehdään tänä vuonna Teijon retkeilyalueella, Ruunaan retkeilyalueella Lieksassa, Jyväskylän seudulla, Pudasjärvellä, Taivalkoskella, Ranualla, Posiolla, Rovaniemellä ja Ivalossa. Lisäksi luontopalvelut inventoi ensi kesän aikana suojelualueiden kulttuuriperintöä eri puolilla Suomea.

 

– Valtion metsissä inventoinnista vastaavat arkeologin ja kokeneen metsurin muodostamat työparit. Taivalkosken pilotti-inventoinnissa saatiin viime vuonna hyviä kokemuksia metsuri-arkeologi-työpareista. Kokeneet metsurit tuntevat tutkittavan alueen maaston ja ihmiset. Lisäksi heillä on usein ennakkotietoa mahdollisista kohteista, mikä tehostaa maastotyöskentelyä, Taivainen sanoo.

 

 

Lue lisää aiheesta metsä.fi -sivuilla

 

Teksti: Mirka Sillanpää • Kuvat: Esko Keski-Oja