Taantuma saattaa lisätä ympäristöarvojen merkitystä matkailussa

– Talouden taantuma rauhoittaa paikoin liiankin kuumaksi käynyttä matkailualaa. Se on jossain määrin hyväkin asia. Nyt matkailun tutkijat voivat yhdessä alan toimijoiden kanssa paremmin miettiä matkailun kehittämisen periaatteita ja visioida tulevaa, luontomatkailun professori Liisa Tyrväinen sanoo. 

 

– Tuoreen tutkimuksen mukaan asiakkaat arvostavat eniten matkailukohteiden maisemaa ja luontoa, mikä on hyvä tukijalka luontomatkailulle, Liisa Tyrväinen tietää.

Liisa Tyrväinen kaivaa työpöydältään tuoreen Metlan koordinoiman "Metsästä hyvinvointia" -tutkimusohjelman. Monitieteellinen ohjelma lähtee selvittämään metsien eri käyttömuotojen yhteensovittamista, virkistys- ja matkailukäytön taloudellisia arvoja sekä kysyntä- ja kehitystrendejä. Lisäksi tutkitaan metsien käytön sosiaalisia ja kulttuurisia arvoja sekä luontoyrittäjyyden toimintaympäristöjä.

 

– Luontomatkailun tutkimus on ollut aiemmin melko pienimuotoista ja hajanaista. Nyt se on koottu valtakunnallisesti Metsäntutkimuslaitoksen siipien suojaan. Lapin yliopisto ja Metsähallitus ovat tässä tärkeitä yhteistyökumppaneita, Tyrväinen ynnää.

 

Professorin mukaan tutkimus lähtee käyntiin luontomatkailualan tietotarpeista. Matkailukeskusten kasvu on ollut erittäin voimakasta, eivätkä suunnitelmat ole välttämättä perustuneet kestävän matkailun periaatteiden tai luontomatkailuun liittyvän kysynnän tuntemiseen.

 

– Kun ajatellaan matkailukeskustemme viime vuosia, niin voidaan kysyä, millainen on sopiva kokoluokka, rakentamistapa ja yhdyskuntarakenne. Niiden pitää ottaa huomioon kansainväliset asiakkaat sekä paikalliset asukkaat, Tyrväinen painottaa.

 

Luontomatkailun näkökulmasta hallittu kasvu olisi suotavaa. Silloin myös ekologiset ja sosiaaliset näkökulmat ovat hallinnassa, eikä jälkeenpäin jouduta huomaamaan, että ekologisen kestävyyden rajat on ylitetty suosituimmissa matkailukohteissa.

 

– Esimerkiksi suojelualueiden luontoarvot pitää turvata. Metsähallitus on tehnyt kestävän matkailun periaatteiden kehittämisessä ja käytäntöön viennissä paljon hyvää työtä ja uusia aloitteita. 

"Luontomatkailun tutkimus on ollut aiemmin melko pienimuotoista ja hajanaista. Nyt se on koottu valtakunnallisesti Metsäntutkimuslaitoksen siipien suojaan. Lapin yliopisto ja Metsähallitus ovat tässä tärkeitä yhteistyökumppaneita."

Mitä matkailija oikeasti odottaa? 

Suomessa kiihkeimmin kasvaneita matkailukeskuksia on kehitetty ulkomaisia esimerkkejä osittain kopioimalla. Emme vielä tiedä, miten ne lopulta istuvat Suomeen ja täkäläisen tai ulkomailta saapuvan luontomatkailijan odotuksiin ja tarpeisiin.

 

Nopean kehittämisen ja rakentamisen tahdissa saatetaan toimia lyhytnäköisillä visioilla ja laatukriteereillä. Tutkimus tuo lähiaikoina parempaa tietopohjaa esimerkiksi luonnon merkityksestä matkailijoille.

 

– Joissakin Lapin matkailukeskusten visioissa painotetaan paljon ostosmahdollisuuksia ja yöelämää. Alustavat tulokset vajaan tuhannen ulkomaisen matkailijan ympäristöarvostuksiin painottuvassa tutkimuksessa kertovat, että tärkeimpiä seikkoja matkailijoille ovat luonto ja maisemat, ostosmahdollisuudet ja yöelämä ovat listan häntäpäässä, Tyrväinen heittää esimerkiksi.

 

Tutkijat ovat joltisen yksimielisiä siitä, että matkailun ja myös luontomatkailun kasvu hidastuu taantuman myötä. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan ekologiset arvot ja kestävän matkailun periaatteet nousevat jatkossa vahvemmin esiin. Tämä voi merkitä, että ihmiset vähentävät kaukomatkailua ja saapuvat kohteisiin lähempää.

 

Suomen matkailuun vaikutus voi siis olla kahtalainen: matkat kaukomaille tulevat todennäköisesti vähentymään, mutta kotimaan matkailu voi kasvaa. 

Tuotteistamista tehostettava 

Matkailun uusia ideoita ei tarvitse lähteä hakemaan merta edempää. Tyrväinen oli katsellut hiljan matkamessuilla ruotsalaisten ja itävaltalaisten nettisivustoja, joilla näkyvin tuote oli yllättäen sauvakävely.

 

– Täällä se on kehitetty, mutta tuotteistaminen tehtiin ensimmäisenä ulkomailla. Meille itsestään selvät ja luontaiset tavat käyttää luontoa, esimerkiksi luonnonympäristössä saunominen ja sen liittäminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, voisi nousta paremmin myydyksi tuotteeksi.

 

Tyrväisen omalla reviirillä, Lapissa, luontomatkailu on koko matkailun tukijalka. Sitä se voisi olla niin järvi-Suomessa kuin saaristossakin.

 

– Lapissa matkailu on jo työllistävyydeltään suurempi kuin metsäsektori. Talvimatkailu vetää mainiosti, mutta kesässä riittää tuotteistamista. Kylmä ja pimeä onnistuttiin tekemään houkuttelevaksi, miksei sitten yötöntä yötä ja Suomen suvea, professori visioi.

 

Jari Salonen

Kuvat Jari Salonen