Kolilla riittää tekemistä

"Kolin alueen matkailua ja palveluja kehitetään luonnon ehdoilla. Lähivuosina toteutetaan useita suuria investointeja lähinnä Loma-Kolin ja Kolin kylän suunnalla", matkailuyhdistyksen Heikki Hamunen kertoo.

Keväthanki lumikengillä, ympärillä tykkylumen peittämä kuusimetsä ja hiljainen luonto. Vaaran laelta näkyy saarien rikkoma Pielisen ulappa. Metlalta Metsähalllitukselle siirtynyt Kolin kansallispuisto on Pohjois-Karjalan luontomatkailun veturi.

 

Kolista on moneksi. Talviseen Koliin kuuluvat elämykset hiihtoladuilla tai husky-safareilla. Kolilla voi myös ratsastaa tai osallistua moottorikelkkasafarille. Must-erikoisuus on jäätie Pielisen yli Vuonislahteen. Koli on ainutlaatuinen ja monipuolinen, ja sellaisena sitä myös markkinoidaan ja kehitetään. 

Uusi isäntä

Puistonjohtaja Kyösti Tuhkalainen pitää Kolin luontomatkailun vahvuutena sitä, että sesonkiaika kattaa sekä kesän että talven.

 

– Koli on Pohjois-Karjalan luontomatkailun veturi, joka tuo kävijöitä muihin kohteisiin. Kun puisto siirtyi Metsäntutkimuslaitokselta Metsähallitukselle, tulevat muutkin kohteemme, kuten Ruunan alue, Patvinsuo, Petkeljärvi, Telkkämäki enemmän esille, Tuhkalainen tuumaa.

 

Metsähallitus ei ole tullut Kolille muuttaakseen menoa tai näyttääkseen, että kansallispuistolla ja -maisemalla on uusi isäntä. Toki salossa jo liehuu Metsähallituksen lippu ja logo on laitettu opasteisiin ja erilaisiin rakennelmiin.

 

– Alussa on haltuunottovaihe, tutustutaan ihmisiin ja alueeseen. Tärkeää on verkostoitua muiden Kolilla toimivien kanssa, kertoo erikoissuunnittelija Eevi Nieminen.

 

Yhden konkreettisen muutoksen Nieminen tietää: luontokeskus Ukon perusnäyttely uusitaan, mutta sitäkään ei ole aikataulutettu.

Ukko-Kolin rinteet ovat eteläisen Suomen vaativimpia ja näkymät hiihtohissistä upeat. Helpompia rinteitä löytyy Loma-Kolilta, jossa sijaitsee alueen toinen laskettelukeskus.

 

– Kaikessa Kolin kehityksessä tulee varmistua siitä, että kansallispuiston ainutlaatuisuus ja kansallismaisema säilyvät, Kyösti Tuhkalainen korostaa. 

Ei rytkymeininkiä

Koli ei ole pelkkää maisemaa. Kansallispuistossa on kahta eri kasvillisuusvyöhykettä, ainutlaatuinen geologia ja vaalittavana kulttuuriarvoja kaskiviljelystä karelianismin eri taidemuotoihin tuoneeseen inspiraatioalustaan.

 

– Täällä ei ole rytkymeininkiä, kuten Lapissa. Esimerkiksi rinteessä ei soiteta musiikkia, sanoo Jorma Siitonen, yksi Ukko-Kolin Ystävät ry:n yrittäjistä.

 

Yhdistys pitää yllä Luontokeskus Ukkoa, joka useimmista muista kansallispuistojen palvelupisteistä poiketen on maksullinen. Perusnäyttelyn ja vaihtuvien näyttelyjen lisäksi keskuksessa on kahvio ja monipuolinen myymälä sekä eri kokoisia kokoustiloja.

 

– Talviaika pitää meidät hengissä, keskikesä tuo voittoa, Siitonen sanoo ja näyttää noin 50 000 vuosikävijän tasolle vakiintuneen väen kuukausittaista jakaumaa, jossa heinäkuu on korkea piikki ja jonka vierestä niin alkuvuoteen kuin loppuvuoteen päin pylväät laskevat aika tasaisesti.

 

Kansallispuistossa kävijöitä on vaikeampi laskea. Arvio on, että heitä on reippaasti yli 100 000 vuodessa. 

Suojelua ja yhteistyötä 

Metsähallitus keskittyy kansallispuiston alueen tutkimus- ja suojelutehtäviin. Ennallistamiset, kaskeamiset, niittyjen ja perinnepihojen hoito jatkuvat. Luonnon virkistyskäyttö kuuluu myös kansallispuistoon, mutta varsinaiset matkailun ohjelmapalvelut ja kehittämistoimet muille toimijoille.

 

Keskeinen on Kolin Matkailuyhdistys, jossa on mukana lähes 50 jäsentä, pääosin alan yrityksiä. Sen tarkoituksena on edistää Kolin ja koko Pielisen-Karjalan matkailua ja alan toimijoiden yhteistoimintaa.

 

– Alussa on rakennettu koneistoa, jatkossa keskitytään sen käyttämiseen, yhdistyksen toiminnanjohtaja Heikki Hamunen kuvailee vuonna 2006 käynnistynyttä toimintaa. Tähänastisista saavutuksista ehkä merkittävin on ollut www.koli.fi-sivuston toteuttaminen.

 

– Puiston elinvoimaisuudella ja ympärivuotisilla palveluilla on meille erittäin suuri merkitys. Puisto on meille tärkeä toimija, ja yrittäjiä kiinnostaa sen kuulumiset, Hamunen määrittelee Metsähallituksen ja muiden Koli-toimijoiden suhteen.

 

Matti Ronkainen

Kuvat: Matti Ronkainen

 

 

Kuva: Markku Tano

  

 

Koli pähkinänkuoressa

  • Kolin kansallispuisto on perustettu 1991. Sen pinta-ala on noin 3 000 hehtaaria. Puisto siirtyi Metsäntutkimuslaitokselta Metsähallitukselle vuoden 2008 alussa.
  • Koli on eteläisen Suomen korkein huippu, 347 metriä merenpinnan yläpuolella. Vaarat ovat muinaisen karelidien vuorijonon jäänteitä.
  • Kansallismaiseman käsite syntyi Kolilla. Kansallisromantiikan kausi ajoittuu 1800- ja 1900-lukujen vaihteeseen. Koli on useiden tunnettujen kirjailijoiden, kuvataiteilijoiden ja säveltäjien inspiraation lähteenä, vrt. karelianismi.
  • Koli on osa Saimaan–Pielisen aluetta, jota haetaan Unescon maailmanperintökohteeksi.
  • Suomen Matkailuyhdistys rakennutti Ukko-Kolille maan ensimmäisen matkailumajan 1896.
  • Kolin alueen matkailuun ja infrastruktuuriin on investointu vuosina 2000–2005 lähes 30 miljoonaa euroa. Vuoteen 2015 suunnitellut investoinnit nousevat yli 140 miljoonaan euroon. Niiden työllisyysvaikutus on yli 2 000 henkilötyövuotta, ja painopiste Loma-Kolin ja Kolin kylän alueella.

www.koli.fi

www.luontoon.fi

 

Kerro kaverille
Tulosta