Vesielämyksiä Hossassa

Koski kuohuu ja järven aalto liplattaa Hossan retkeilyalueella Suomussalmella. Kainuun tunnetuin luontokohde tarjoaa elämyksiä sekä aloittelevalle että kokeneelle melojalle.

 

Kevään tulvavedet houkuttelevat Hossaan hurjapäitä, mutta retkeilyalueen kosket sopivat myös aloittelevalle melojalle. Hossanjoessa melovat Hannu Leinonen ja Pirjo Neuvonen.

Intiaanikanootilla koskea laskevat eräopaskurssin opettaja Veikko Seppänen ja oppilas Eila Heikkinen.

Mikäs tässä kauniilla Hypäsjärvellä on meloessa, mutta lähellä kohisee uhkaavasti kevättulvainen Iikoski, jonka kautta Iijärven vedet laskevat Hossanjoen vesistöön. Intiaanikanootin kokka suunnataan nyt kohti kosken kuohuja, enkä minä ole melonut kuin juhannusaattoiltana tyynellä järvellä. Mitähän tästä tulee?

 

– Kun sanon vasen, niin käytä melaa nopeasti vasemmalla edessä, näyttää kanootissa takanani istuva eräopasopiskelija Jussi Kalliola.

 

Tarkoitus on estää kanoottiamme ajautumasta kiville tai kaatumasta.

 

– Kyllä me selvitään, minä ohjaan, Jussi lupaa.

 

Ja sitten mennään. Vesi virtaa lujempaa, pärskyy ja kuohuu. Minä melon vasemmalta puolelta, oppaani Jussi oikealta. Hyytävä vesi loiskuu ja pärskyy kanoottiin ja housunlahkeille. Hossalle tyypillinen kuivan hiekkakankaan männikkö vilisee vauhdilla ohi.

 

Nyt vasen! Pysytellään keskellä! Kanootti keikkuu ja kallistelee hurjasti virtaavan veden viemänä. Sitten tullaan vasemmalle kaartuvaan mutkaan. Ja taas mela vasemmalle puolelle eteen. Nyt väistetään pohjassa oleva iso kivi ja hienosti menee!

 

Iikosken lasku ei kestä muutamaa minuuttia kauempaa, mutta perillä polvet tutisevat ja mieli on mahtava: olipa se hurjaa ja hauskaa, pääsenkö uudestaan?

Tulvavedet sopivat hurjapäille

Kokeneet retkikumppanit Pirjo Neuvonen ja Hannu Leinonen laskevat kajakeillaan vielä viisi Hossanjoen koskea, Niskakoskesta Perangantien sillan kupeeseen. Tulvavedet kuohuvat ja kevätilta on kuulas. Rannalla katsojan henki melkein salpautuu koskenlaskijoita seuratessa.

 

Melomista 20 vuotta harrastaneelle Pirjolle Hossan vedet ovat tuttuja. Hurjissa koskissa hänet valtaa flow. Kesäisin Pirjo on tehnyt pitkiä, rauhallisia melontaretkiä intiaanikanootilla Hossan monipuolisilla reiteillä myös lastensa kanssa. Uusi intohimo on kajakkimelonta.

 

– Joskus olisi kiva vielä meloa kajakilla Perangasta Hossaan ja Hossasta Juntusrantaan, hän haaveilee.

 

Kevään tulvavedet kutsuvat hurjapäitä Suomussalmen koilliskolkassa sijaitsevan Hossan retkeilyalueen koskiin, mutta Hossa sopii hyvin myös aloittelevalle melojalle.

 

– Täällä on paljon suojaisia kapeita järvireittejä. Vaikeissa koskissa kanoottia voi uittaa narun avulla rannalta, melontaopettaja Veli-Matti Lehtonen neuvoo.

 

Teksti: Anne Seppänen • Kuvat: Hannu Huttu

 

Henna ja Nella Huttu sekä Inkku-koira kalliomaalauksia katsomassa.

Helmi syrjässä valtateiltä  Suomussalmelle, harjumaisemien ja kirkkaiden vesien Hossaan, perustettiin valtion retkeilyalue 30 vuotta sitten, samaan aikaan kuin Taivalkosken Kylmäluomalle.   Kainuun suosituimman luontokohteen laajuus on noin 9 000 hehtaaria. Siitä 38 prosenttia on metsätalouden ulkopuolelle rajattua boreaalista luonnonmetsää. Muualla metsää voidaan käsitellä maisemalliset näkökohdat, retkeilyn vaatimukset ja puuston elinvoimaisuus huomioon ottaen.   – Kalastus, retkeily ja hyvät melontavedet ovat Hossan vetovoimatekijöitä, Kainuun puistoalueen johtaja Kerttu Härkönen kertoo.   Metsähallituksen luontopalvelut pitää kunnossa retkeilyalueen perusrakenteet, kuten polut, viitoitukset, laavut ja taukopaikat. Viitoitetun polkuverkoston pituus on noin 90 kilometriä. Opastuskeskusta pyörittää paikallinen yrittäjä.   – Syrjässä valtateiltä sijaitseva Hossa on piilossa oleva helmi. Kukaan ei varsinaisesti pistäydy siellä, Hossa on päämäärä sinänsä, Härkönen sanoo. Retkeilyalue tukee yrittäjyyttä Hossassa käy vuosittain 50 000 retkeilijää, joista valtaosa tulee Oulusta, Suomussalmelta ja lähikunnista sekä pääkaupunkiseudulta.   – Hossassa työskentelee kymmenesosa koko kunnan matkailuväestä. Retkeilyalueen merkitys on kuitenkin suurempi kuin suora työllistävä vaikutus. Hossa on tunnetuin luontokohde ja kävijämäärältään ykkönen, matkailusihteeri Alpo Rissanen Suomussalmen kunnasta kertoo.   Hossan opastuskeskuksen yrittäjä Ari Juntunen Hossanretki Oy:stä uskoo, että ilman retkeilyaluetta ja julkisilla varoilla ylläpidettyjä rakenteita seudulla olisi vähemmän matkailuyrityksiä.   – Retkeilyalue on Hossan keskipiste. Sillä on tietty status, joka tuo tänne matkailijoita, Juntunen sanoo.