Metsähallitus mukana metsäalan koulutuksessa

 

Miten löytyy korjuuohjeeseen liittyvä kartta, kyselee Voitto Heikkinen Matti Remekseltä ja Pekka Lempiseltä. Remes ja Lempinen opiskelevat metsäkoneenkuljettajiksi ammattiopisto Valtimossa.

Urakointia oppilastyönä

 

Valtimolla metsäalan koneammatteihin opiskelevat harjoittelevat valtion mailla. Metsähallituksen ja ammattiopiston tiivis yhteistyö on luonteeltaan samanlaista kuin normaalissa urakointisuhteessa.

 

Valtimon Halmejärvellä purkautuu pikkubussista miesporukka. Pian pörähtävät yön yli metsässä seisoneet koneet käyntiin. Puuta alkaa kaatua ja kuormaa kertyä metsätraktorin lavalle.

 

Kyseessä ei kuitenkaan ole ihan tavallinen työmaa. Konetta kohti on kaksi miestä, ja myös metsässä on radiopuhelimen kanssa ylimääräistä väkeä.

 

Kyse on Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimon harvennussavotasta. Aikuislinjalla metsäalan ammattiin opiskelevat tekevät jo työtä, jolla he sitten tutkintopaperi plakkarissaan leipänsä tienaavat. Radiopuhelinmiehet ovat opettajia, jotka tarpeen tullen antavat ohjeita koneiden ohjaimissa istuville opiskelijoille.

 

Ensimmäistä viikkoa koneiden puikoissa olevat miehet tekevät jo varsin hyvää jälkeä. Aikuisopiskelijat ovat motivoitunutta väkeä, ja se näkyy.

 

Nurmeksesta koneoppiin tullut viljelijä Pekka Lempinen päätti vaihtaa maitotilan työt metsään. Hän uskoo, että metsästä toimeentulon saa varmemmin.

 

Matti Remes Kiuruvedeltä on myös entinen viljelijä, joka välillä on tehnyt metsurin hommia.

 

– Konepuolelta löytynee paremmin töitä, Remes arvelee.

 

Valtimolaisten työ- ja harjoittelumaastot ovat pääasiassa valtion mailla. Metsähallitus on opistolle tärkeä kumppani. Kuntayhtymän koulun ja valtion liikelaitoksen suhde on toimeksiantajan ja urakoitsijan suhteen kaltainen.

 

Opistosta valmistuu metsäkoneen- ja puutavara-autonkuljettajia, metsäkoneasentajia sekä metsuri-metsäpalvelujen tuottajia niin nuorisoasteelta kuin aikuislinjalta.

 

Opistolla on 12 harvesteria, 20 ajokonetta, kaksi puutavararekkaa ja kolme kaivinkonetta. Koko konekanta ei ole aivan viimeistä mallia, mutta kokonaisuudessaan se lienee kuitenkin uudempaa kuin alalla keskimäärin.

 

Kehuja puolin ja toisin

– Ammattiin opiskellaan oikeaa työtä tekemällä ja oikeilla välineillä. Suhteemme Metsähallitukseen on nykyisin normaali urakointisuhde vuosittaisine kehityskeskusteluineen. Metsähallitus osoittaa meille työkohteet ja antaa korjuuohjeet. Se maksaa työstä koululle ja valvoo myös laatua. Reklamaatioita ei ole juuri tullut, kertoo Voitto Heikkinen, joka pitää opistosta yhteyttä Metsähallitukseen.

 

– Nykyinen systeemi on kitkaton. Meidän kannaltamme on hirmuisen hieno asia, että työmaat ovat lähellä koulua, suurin osa alle 30 kilometrin säteellä. Ei mene turhaa aikaa kulkemiseen.

 

Suhdetta kehuu myös Nurmeksen metsätiimin korjuuesimies Unto Korhonen, joka toimii Metsähallituksen yhteyshenkilönä kouluun päin.

 

– Heikkisen kanssa homma pelaa niin hyvin kuin vain voi. Saan leimikkovarannon suunnittelijoilta, katson siitä koululle sopivat kohteet ja lähetän korjuuohjeen Heikkiselle. Hän sitten jakaa ne koulun eri koneille. Hakkuut ovat harvennuksia tai väljennyksiä, vähemmän päätehakkuita. Aivan samaa ei koululta edellytetä kuin urakoitsijoilta, mutta turhan paljon ei myöskään anteeksi anneta. Laadun pitää kelvata, ja hyvin on koulu pysynyt tavoitteissa, Korhonen selvittää.

 

Metsähallitus pyrkii osoittamaan opistolle työkohteita, joissa on niin kesä- kuin talvikorjuuseen sopivia lohkoja. Yhtään helpompia työmaat eivät ole, sillä lähtökohta on, että oppilaat pystyvät koulun jälkeen itsenäiseen ammattityöhön. Tosin ala on kuuluu niihin, joissa työkokemuksen merkitys ammattitaidolle on erityisen suuri.

 

Korhonen ja Heikkinen pitävät yhteyttä joka viikko, ja Korhonen käy opiston työmailla pari kertaa vuodessa.

 

­– Kehityskeskusteluissa otetaan esille molempien toiveet. Yhteistyö koulun ja Metsähallituksen välillä on koko ajan parantunut, Heikkinen arvio.

 

Teksti ja kuvat: Matti Ronkainen

 

 

 

 

 

Työharjoittelussa kokemus karttuu

 

Opiskelija Sami Hoppula sai työharjoittelussa oman leimikkoalueen suunniteltavakseen.

Opiskelija Sami Hoppulan kesäiseltä harjoittelujaksolta on tarttunut mukaan paljon alalla tarvittavaa käytännön työkokemusta.

 

Metsätalousinsinööriopiskelija Sami Hoppula on saanut tehtäväkseen suunnitella noin sadan hehtaarin kokoisen leimikon Sodankylän kunnan länsiosissa, lähellä Kittilän rajaa.

 

– Kataja kertoo, että kasvualustan ravinnepitoisuus voi olla melko niukka, Hoppula arvioi maaperää.

 

Hoppula on ehtinyt arvioida, mitata ja kirjata alueen tietoja ylös maastolaitteelle jo muutaman päivän ajan, ja tuntuma työhön paranee päivä päivältä pienen alkuvarovaisuuden jälkeen.

 

Suunnittelutehtävissä pääsee usein päiväksikin kauas metsään, missä saa olla yksin ajatustensa kanssa. Se sopii rauhalliselle ja metsässä viihtyvälle Hoppulalle.

 

– Viime viikolla tuossa lähettyvillä rymisteli karhu tiheässä koivikossa, parit komeat jätökset sieltä tuoreeltaan löysin, opiskelija toteaa hymyssä suin.

 

Vastuu kehittää

Hoppula, 22, aloittaa syksyllä kolmannen vuoden metsätalousinsinööriopinnoissaan Rovaniemen ammattikorkeakoulussa. Hän suorittaa paraikaa kakkosvaiheen harjoittelujaksoaan Metsähallituksessa, kotikuntansa Sodankylän toimipisteessä. Toisen vaiheen harjoittelujaksoon kuuluu suunnittelevaa työtä, työnjohtoa ja asiantuntijatehtäviä.

 

Alkukesä kului nuorten voimin toteutettavia istutuksia valvoen, jonka jälkeen lyhyen perehdytysjakson kautta Hoppula sai suunniteltavakseen oman leimikkoalueen. Loppukesän työ koostuu pääasiassa taimikoiden tarkastuksesta.

 

– Itselläni kävi hyvä tuuri harjoittelupaikan järjestymisessä. Viime kesänä tein suorittavasta osuudesta muodostuvan ykkösharjoittelun myös Sodankylässä ja tänä kesänäkin palkallinen harjoittelupaikka järjestyi yhdellä puhelinsoitolla. Monet luokkakaverit ovat joutuneet hakemaan harjoittelupaikkaa pitkään, eikä välttämättä sittenkään ole tärpännyt.

 

Työharjoittelusta saatavaa käytännön kokemusta Hoppula pitää opintojensa kannalta ensiarvoisen tärkeänä.

 

– Etenkin tässä leimikonsuunnittelussa saa rutiinia mittaamiseen ja arviointitoimintaan. Kun vastuuta joutuu ottamaan oikeasti itse, päättelyketjut pään sisällä nopeutuvat. Kokonaisnäkemys avartuu, kun koko ajan joutuu miettimään isompaa kuvaa. Suorittavan osuuden merkitystä ei myöskään voi vähätellä, sillä esimerkiksi istutusten valvonnassa oli iso apu siitä, että olin itsekin parina kesänä ollut istuttamassa ennen opintojen aloittamista.

 

Metsähallitusta Hoppula pitää mieluisana harjoittelupaikkana, missä opiskelija kokee olevansa tervetullut.

 

– Ilmapiiri talon sisällä on erittäin hyvä. Apua ja neuvoja saa aina tarvittaessa ja mukaan on aina päässyt mitä erilaisimpiin hommiin mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi viime kesänä oli mahtavaa olla mukana noin kymmenen hehtaaria laajan kuvion kulotuksessa.

 

Luonnonläheinen opiskelu maittaa

Hoppula aloitti opintonsa kaksi vuotta sitten, heti armeijasta päästyään.

 

– Olen aina tykännyt liikkua metsässä ja jotenkin vain koen sopivani tämäntyyppiseen hommaan paremmin kuin johonkin papereiden pyörittelyyn ja toimistossa istumiseen, sanoo pienen ikänsä muun muassa metsästyksen ja muiden luontoa lähellä olevien harrastusten parissa viihtynyt nuorimies.

 

Pari vuotta Rovaniemen ammattikorkeakoulussa on vastannut Hoppulan odotuksia käytännönläheisestä opiskelusta.

 

– Etenkin kesämaan aikaan liikutaan paljon maastossa ja tietysti nämä harjoittelujaksot ovat myös mukava lisä. Lisäksi luokkakaverit ovat ihan huippuporukkaa ja muutenkin alalla on sellainen sopivan rento ilmapiiri. Opiskelijavaihtoonkin on hyvät mahdollisuudet, ja ehkä lähdenkin Tsekkeihin ensi talvena muutamaksi kuukaudeksi.

 

Valmistuminen häämöttää parin vuoden päässä ja oman tulevaisuuden suuntautumisen suhteen Hoppula on vielä varsin avoimena. Tulevaisuuden työpaikkanäkymät ovat opiskelukavereiden kesken varovaisen odottavaiset; toisaalta alalla on tarjolla nihkeästi uusia työpaikkoja suhteutettuna hakijamääriin, mutta vastaavasti suurien ikäluokkien eläkkeelle jääminen luo toivoa. Aivan kuten monilla muillakin aloilla.

 

– Kyllähän työllistymismahdollisuuksia on useita. Metsähallituksen lisäksi mahdollisuuksia ovat muun muassa metsänhoitoyhdistykset ja etelämpänä tarjontaa on enemmän myös yksityispuolella. Eikä yrittäjyyskään tietysti ole poissuljettua, jos vain keksisi jonkin hyvän liikeidean, Hoppula tuumii toiveikkaana.

 

Teksti ja kuvat: Olli Autonen

 

 

 

 

Metsähallituksen ja RAMK:n yhteistyö toimii Rovaniemellä

 

Keväällä alkaneet projektiopinnot ovat edenneet maastovaiheeseen. Projektin lopullinen raportti on määrä luovuttaa Metsähallitukselle ensi tammikuussa.

 

Metsähallitus ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu (RAMK) ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään. Metsätalousinsinööriopintojen loppuvaiheeseen sijoittuvista projektiopinnoista hyötyvät molemmat osapuolet.

 

Lehtori Sirkka Jokela testaa oppilaiden kasvintunnistustaitoja suotyyppiä arvioitaessa. Vieressä Metsähallituksen suunnittelija Leo Veikkolainen.

Parikymmentä Rovaniemen ammattikorkeakoulun neljännen vuosikurssin metsätalousinsinööriopiskelijaa lastautuu autoihin elokuisena aamuna. Opiskelijat ovat lähdössä maastoon yhdessä lehtori Sirkka Jokelan ja Metsähallituksen suunnittelija Leo Veikkolaisen kanssa. Meneillään ovat valmistumista edeltävät projektiopinnot, joissa opiskelijat toteuttavat Metsähallituksen tilaaman kunnostusojitusalueen kokonaissuunnitelman. Suunnitelmaan sisältyy kulkuyhteyksien yleissuunnittelu sekä kunnostusojituksen ja puunkorjuun suunnittelu. Projektisuunnittelu on aloitettu jo keväällä ja maastotöiden jälkeen edessä on vielä budjetointikokous. Lopullinen raportti luovutetaan toimeksiantajalle ensi tammikuussa.

 

– Meneillään on kuudes perättäinen vuosi tämänkaltaisissa projektiopinnoissa. Viime vuonna osa opiskelijoista teki metsätien perusparannussuunnitelman, joka toteutetaan tänä vuonna. Nyt oppilaiden tehtävänä on tehdä kunnostusojitussuunnitelma 1 000 hehtaarin laajuiselle alueelle, lehtori Sirkka Jokela kertoo.

 

 

Jokelan mukaan käytännönläheiset projektiopinnot ovat kaikessa monipuolisuudessaan hyvin tärkeitä opiskelijoiden valmistumista ajatellen. Jokela on ollut aistivinaan jopa pientä katkeruutta muilta ammattikorkeakouluilta siitä, että Rovaniemellä on niin hyvät mahdollisuudet yhteistyöhön suuren toimeksiantajan kanssa.

 

– Yhteistyö Metsähallituksen kanssa on meille ensiarvoiseen tärkeää. Saamme koulunkäyntiin suoria työelämäyhteyksiä, ja oppilaille tulee tutuksi Metsähallituksen käyttämät järjestelmät ja eri toiminnot.

 

Tuleva metsätalousinsinööri Arttu Linna yhtyy Jokelan ajatuksiin ja lisää vielä, että jo pelkkä projektityöskentelyyn tutustuminenkin on tärkeää tulevaisuutta silmällä pitäen.

 

– Oppimisen kannalta tällaisia käytännön töitä voisi koulussa olla enemmänkin. Oppitunneilla ja lukemisella oppii vain perusteet asioista, mutta todellinen taito ja osaaminen tulee vain itse tekemällä, Linna sanoo.

 

Molemmat hyötyvät

Metsähallituksen puolelta hankkeessa mukana oleva tiimiesimies Mikko Koivula kertoo, että projektiopintojen kohteet etsitään oppilaitoksen harjoittelutarpeiden mukaan. Projektiopintojen kaltaiset isommat hankkeet vaativat työpanosta Metsähallitukseltakin, mutta isossa kuvassa molemmat hyötyvät.

 

– Tämänkaltainen yhteistyö antaa koko metsäalan tulevaisuudelle jotakin. Oppilaat saavat tehdä oikeita hommia jo opintojen yhteydessä, mikä parantaa tulevien insinöörien ammattitaitoa. Samalla saamme tilaisuuden tutustua mahdollisiin tuleviin työntekijöihimme, Koivula toteaa.

 

Ammattikorkeakoulun lisäksi Metsähallitus tekee Rovaniemellä yhteistyötä myös Lapin ammattiopiston kanssa.

 

– LAO on meihin tavallaan urakointisuhteessa. Heillä on käytössään kuusi ketjua ja autot, joilla töitä tehdään meidän leimikoissa. Tässä yhteistyössä ohjaaminen kohdistuu meidän puoleltamme enemmän opettajiin kuin oppilaisiin, Koivula sanoo.

 

 

Lue lisää - Gallup

Teksti ja kuvat: Olli Autonen