Kämppäloma on myös ekoteko

Mäntyjärven ekokämppä Lieksassa lämpiää puilla, ja valo tulee kynttilöistä.

"On hienoa, kun tietää, että matkan päässä odottaa siisti kämppä, jossa on kuivaa polttopuuta valmiina sisällä. Ei sitä muuta kaipaakaan."

 

Näin sanoo Polvijärven Hukkalassa asuva Teija Koivunen, Helsingin kivikylästä maaseudun rauhaan muuttanut erästelijä. Koivuset ovat koiransa kanssa lomailleet useilla Villin Pohjolan eräkämpillä Itä-Suomessa ja Kainuussa.

 

Maaliskuun alussa he olivat Patvinsuon kansallispuiston pohjoispuolella, Mäntyjärven pienellä hirsikämpällä.

 

– Olemme käyneet myös paremmin varustetuilla, esimerkiksi sähköistetyillä kämpillä, mutta nämä kynttilänvalokämpät ovat parhaimpia. Eräkämpillä rentoutuu kiireisen työn vastapainoksi. Saa olla luonnon rauhassa, eikä naapureita ole lähettyvillä.

 

Koivunen tunnustautuu erähenkiseksi ja intohimoiseksi kalastajaksi. Kämpän pitääkin olla kalaveden äärellä.

 

– Meillä ei ole omaa mökkiä. Joskus siitä on ollut puhetta, mutta meille sopii paremmin käyttää eri kämppiä. Samalla voi tutustua useisiin paikkakuntiin. Tontin ja mökin hinnalla voi käydä aika monta kertaa kämppälomalla, Teija Koivunen perustelee.

 

Kaikilla Villin Pohjolan kämpillä ja mökeillä on järjestetty jätteiden lajittelu, kierrätys ja kompostointi.

Villin Pohjolan kämppien hinta/laatusuhteen Koivunen sanoo olevan kohdallaan, ei kuitenkaan aina.

 

– Käytämme usein nopean varaajan etua, josta saa alennuksen. Listahinta pienessä kämpässä, joka ei ole edes järven rannalla, tuntuu kyllä liian suurelta, kämppänsä pelkästään netin kautta varaava Koivunen tuumaa.

 

Yhden kävyn kämppien ekologisuus on Koivusten mieleen.

 

– Vaikka kämpälle ajetaan omalla autolla, niin aika vähän siellä muuten kulutetaan tai luontoa kuormitetaan.

 

Kämppälomaa kestävänä matkailuna ja ekotekona pitää myös Villin Pohjolan yksikönjohtaja Matti Keränen.

 

– Haluamme järjestää irtiottoja arjesta tarjoamalla luonnon rauhaa ja elämyksiä. Meillä on noin 250 omaa kämppää ja yli 200 välityskämppää. Niiden varustetaso vaihtelee; mitä useampi käpy, sitä parempi varustelu, Keränen sanoo.

 

Mökkejä on myös valtion retkeilyalueilla Hossassa, Kylmäluomassa, Manamansalossa ja Ruunaalla, joissa on myös leirintäalueet sekä omat matkailuautojen ja -vaunujen alueet.

 

Metsästysaika kämppäsesonkia

Ekotekona kämppä- tai mökkiloma näyttäytyy selvimmin, kun sitä vertaa kaukokohteisiin. Keränen näkee asian myös pintaa syvemmältä, varsinkin yhden kävyn kämppien osalta.

 

– Kaikissa on puulämmitys. Sähköä ei ole. Vesi tulee lähteestä tai kaivosta. Elintarvikkeiden kylmätilana on maakellari. Usein on kyse vanhan savottakämpän uusiokäytöstä, jolloin myös vaalitaan kämppä-, savotta- tai uittokulttuuria. Kämpät ovat taloudellisia, tyhjillään ne eivät aiheuta kuluja, Keränen luettelee.

 

Useimmilla kämpillä modernein varustus liittyy välttämättömimpiin: kompostikäymälä on syrjäyttänyt perinteisen ulkohuussin.

 

Yhden kävyn kämppä   Kamiina tai uuni Kynttilä ja/tai myrskylyhty Kaivo tai lähdevesi Maakellari Sauna Jätteiden lajittelu, kierrätys ja kompostointi

Kämpät tuovat myös jonkun verran työtä syrjäseuduille; tiet aurataan ja muunkin huollon on pelattava, eikä niitä palveluja kannata kovin kaukaa hakea.

 

Ekologisuus korostuu myös siinä, että kaikilla kämpillä on selkeät ohjeet jätteiden lajittelusta. Ongelmana vain on joskus asiakkaan asenne.

 

– Myöskään kaikissa kunnissa ei homma tältä osin toimi, Keränen pahoittelee.

 

Isoimmat vanhat savottakämpät ovat varsin kysyttyjä metsästysaikaan. Jahtiporukalle kämppä on edullinen tukikohta. Suosittuja ovat myös kämpät, joiden äärellä ei tarvitse saaliitta kalastaa.

 

– Metsästys- ja kalastusluvat hoituvat Villin Pohjolan kautta samalla kun kämpän varauskin, Matti Keränen muistuttaa.

 

 

Teksti ja kuvat: Matti Ronkainen