Metsähallitus osallistuu rakennetun perinteen säilyttämiseen

Merenkulun ja sahateollisuuden historiaa Röytässä

Röytän saaren taloista löytyy paljon alkuperäistä eikä niiden ulkonäköä ole muuteltu.

Kaksi korkeaa hirsitaloa nousee Perämeren saarimaiseman keskellä kuin sinne toisesta ajasta jääneinä. Röytän saaren sinisillä taloilla on tarina jos toinenkin kerrottavanaan.

 

Iin edustalla, Röytän saarella on läsnä monialainen asiantuntijajoukko pohtimassa alueen rakennushistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjaussuunnitelmia ja linjaamassa niiden jatkokäyttömahdollisuuksia.

 

– Tehtävänä on arvioida saaren arvokkaiden rakennusperintökohteiden kuntoa ja listata niiden korjaustarpeet, kulttuuriperinnön erikoissuunnittelija Päivi Tervonen Metsähallituksesta kertoo.

 

– Tärkeimmät asiat taloissa ovat kunnossa: rakennuksista löytyy paljon alkuperäistä, eikä niiden ulkonäköä ole muuteltu uusilla ikkuna-aukotuksilla tai ulkoverhouksilla. Lämpötaloutta on parannettu sisätilojen paneloinnilla, mutta hyvällä tuurilla paneelin alta löytyy alkuperäinen sisäseinä tapetteineen, Tervonen sanoo.

 

Vilkas saarisatama

Röytän siniset talot, Luotsila ja Lastaaja, päätyivät Metsähallituksen hallintaan vuonna 1969, kun puutavaran lastaus Röytässä lopetettiin. Luotsila rakennettiin 1800-luvun lopulla alun perin luotsiasemaksi, Lastaaja puolestaan toimi satamassa työskennelleiden ahtaajien asuinkasarmina. Nykyään rakennukset on vuokrattu paikalliselle meripelastusyhdistykselle, ja ne palvelevat majoitus- ja koulutustiloina.

 

Aikanaan Röyttä oli varsinainen tapahtumien solmukohta Perämeren mittakaavassa: 1920–30-luvuilla vain Kemi-Tornion ja Oulun Toppilan satamat olivat pientä saarisatamaa vilkkaampia. Sahatavaraa lastattiin maailman merille niin, että työväkeä tarvittiin maakuntia myöten. Ja missä työväkeä, siellä myös huvituksia. Tarina kertoo, että neljän kilometrin päästä mantereelta tuotiin laivalasteittain naisväkeä lauantai-iltaisin tansseihin. Naapurisaaren, Satakarin, tanssilavalla esiintyi aikoinaan jopa legendaarinen Dallapé.

 

Fakta RKY tallentaa ja tutkii ihmiskäsin muokattua ympäristöä   Museoviraston laatima Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) -inventointi kattaa yhteensä 1260 kohdetta kautta Suomen. Valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kuvan rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä.   Rakennettujen ympäristöjen lisäksi kohteina ovat myös arvokkaat maisema-alueet sekä muinaisjäännökset. Metsähallituksen hallussa on useita arvokkaita kohteita kuten kansallispuistojen perinnetiloja, metsätalouden historiaan liittyviä kohteita ja ulkosaariston muinaisia kivilatomuksia.   Lisätietoja: www.rky.fi

– Saarelta löytyy vierasvenesataman lisäksi luontopolku ja nuotiopaikkoja. Röyttä valittiin vuoden 2008 parhaaksi vierasvenesatamaksi – siitäkin huolimatta, että varsinaisia palveluita täältä ei löydy, kertoo valvoja Keijo Mild Luontopalveluista.

 

– Myös talvisin Röyttä on lähialueiden asukkaiden suosima hiihtolenkkien määränpää. Hyvä vaihtoehto rakennusten tulevaisuuden kannalta olisi korjausrakentaminen vaikkapa matkailuyrittämisen tarpeisiin. Yrittäjävetoinen kahvila-kioski majoituspalveluineen on harkinnan arvoinen vaihtoehto, Mild pohtii.

 

– Tuleva käyttötarkoitus ohjaa korjausrakentamista. Toisaalta käyttötarkoituksen täytyy aina olla alisteinen rakennusperinnearvoille, Tervonen muistuttaa. – Sopivan käyttötavan löytyminen vaatii aina kompromisseja, mutta ilman muuta parasta rakennussuojelua on se, että rakennus saadaan taas käyttöön.

 

Hienovaraisuutta ja harkintaa

Rakennettujen kulttuuriympäristöjen suojeluluettelossa mukana olevissa kohteissa edellytetään hienovaraisuutta uusiokäytössä ja harkintaa ennallistamisessa. Tämä ei kuitenkaan sulje pois nykyteknologian hyödyntämistä.

 

– Ensimmäiset Metsähallituksen kohteisiin asennetut ilmalämpöpumput löytyvät täältä Röytästä. Laitteiden asennuksessa otettiin huomioon vanhan talon ulkonäkövaatimukset. Jo ensimmäisenä käyttötalvena ilmalämpöpumput osoittautuivat onnistuneeksi lämmitysratkaisuksi, Mild sanoo.

 

 

 

Teksti ja kuva: Neena Kuukasjärvi