Kanalintujen hoitoa miettivät nyt parhaat asiantuntijat

Metsäkanalintujen hoitosuunnitelmaa alkaa työstää peräti 25 suomalaista asiantuntijaa. Heidän tavoitteenaan on saada aikaan asiakirja, johon kanalintujen hoito ja metsästys jatkossa perustuvat.

 

Tarkoitus on saada mukaan kaikki Suomesta löytyvät alan asiantuntijat. Työn ensimmäisen osan alku valmistuu jo syyskuun aikana, projektipäällikkö Arto Marjakangas Metsähallituksesta sanoo.

 

Hoitosuunnitelmaan kuuluvat kaikki kanalintulajimme, eli metso, teeri, pyy, riekko ja kiiruna. Siksi asiakirjasta on tulossa pisin ja laajin toistaiseksi kirjoitettu hoitosuunnitelma. Tosin se lienee myös viimeinen, sillä muut niin sanotut direktiivilajit ovat jo saaneet hoitosuunnitelmansa.

 

– Me pyrimme sellaiseen lopputulokseen, että saamme mahdollisimman monen tahon hyväksynnän, Metsähallituksen eräasioiden ylitarkastaja Ahti Putaala sanoo.

 

Suunnitelma voi muuttaa metsästystä

Hoitosuunnitelman tarkoitus on kertoa lajien nykytilanteesta ja siitä, kuinka kantoja pitäisi jatkossa hoitaa. Suunnitelma on Euroopan unionille kirjoitettava virallinen asiakirja, joka kertoo, miten lajeja hoidetaan ja metsästetään niin että kannat säilyvät kestävinä.

 

Kaksiosaisen hoitosuunnitelman ensimmäisessä osassa asiantuntijat kertovat muun muassa, mitä lintukannoille tai elinympäristöille kuuluu tällä hetkellä. Lisäksi he kirjoittavat lintujen kuolevuudesta, lainsäädännöstä, seurannasta, tutkimuksesta, metsästyksestä ja uhkatekijöistä.

 

– Ensimmäisessä osassa kerrotaan metsäkanalintujen hoidon ja suojelun taustat, Arto Marjakangas tiivistää.

 

Metsäkanalintujen tulevaisuuteen vaikuttaa hoitosuunnitelman toinen osa, joka valmistuu vuoden 2010 aikana. Toisessa osassa asiantuntijat esittelevät toimenpiteitä, joita kanalintujen hyväksi pitää tehdä.

 

– Suunnitelma voi vaikuttaa kanalintujen metsästykseen, esimerkiksi metsästysmuotoihin tai metsästysaikoihin, Ahti Putaala sanoo.

 

Tämä ei tarkoita sitä, että muotoihin tai aikoihin tulisi uusia rajoituksia. Yhtä lailla suunnitelma voi lisätä metsästysaikoja, mikäli kannat sen kestävät.

 

Elinympäristön hoito tärkein kysymys

Hoitosuunnitelman toinen osa keskittyy kuitenkin enemmän kanalintujen elinympäristöjen hoitoon. Ahti Putaalan mukaan asiantuntijat etsivät kanalintukantojen pullonkauloja ja esittävät toimia, joilla niihin puututaan.

 

Hoitosuunnitelma voi siten esittää muutoksia lainsäädäntöön, pienpetojen pyyntiin, ympäristön rakentamiseen tai vaikkapa mainittuihin metsästysaikoihin.

 

– Realistinen on kuitenkin oltava, sillä metsiä ei voi käsitellä ainoastaan kanalintujen ehdoilla, Ahti Putaala muistuttaa.

 

Metsäkanalintukantojen hoitosuunnitelmasta vastaa Metsähallitus. Suunnitelma valmistuu vuoden 2010 loppuun mennessä.

 

Asko Luukkonen apureineen osallistui Lapin riekkolaskentoihin.

  

Metsähallitus laski Lapin riekot koirien avulla   Ylä-Lapin riekkojen lukumäärä on nyt paremmin tiedossa kuin koskaan. Metsähallitus järjesti kolmessa pohjoisimmassa kunnassa jo toistamiseen riekkolaskennat, joissa apuna olivat kanalintukoirat.   – Tämä on luotettava tapa laskea linnut, sillä laskentalinjat ovat koirien ansiosta leveät, ylitarkastaja Ahti Putaala sanoo.   Niin sanotussa kanakoira-avusteisessa laskennassa isäntä tai emäntä etenee maastossa suoraan koiransa kanssa ja kirjaa havainnot. Metodi soveltuu hyvin avoimeen maastoon, joten sen avulla voisi Putaalan mukaan laskea esimerkiksi peltopyitä laajoilla peltoaukeilla.   Tänä vuonna laskentaan osallistui 50 miestä tai naista koirineen. Metsähallitus kokosi laskijoiden havainnot Riista- ja kalantutkimuslaitokselle, joka kertoo uuden laskentamenetelmän ja perinteisen riistakolmiolaskennan lopulliset tulokset elokuun lopussa.   Metsokanta elpymässä RKTL:n alustavien tietojen mukaan metso ja pyy ovat runsastuneet viime vuodesta. Ensimmäisten riistakolmioiden laskentatulosten perusteella metso oli runsastunut useimmissa riistanhoitopiireissä. Kanta oli vähentynyt neljän piirin alueella.   Pyy oli runsastunut kuuden piirin alueella ja vähentynyt kolmen piirin alueella. Muissa piireissä metso- ja pyykannat olivat pysyneet ennallaan.   Ensimmäisten laskentatulosten valossa teerikanta on pysynyt ennallaan, ja riekko vähentynyt. Riistakolmiolaskentoihin osallistui lähes 5 000 metsästäjää

 

Teksti: Aku Ahlholm • Kuvat: Hunnu Huttu ja Ahti Putaala