Majavajahdissa korva herkistyy ja mielikuvitus laukkaa

Markus Pekkinen valmistautuu majavajahtiin lataamalla aseen.

Metsähallituksen eräpalvelut järjesti Lieksassa huhtikuussa majavajahdin, jossa päästiin kuuntelemaan keväisen luonnon hiljaisuutta ja väijymään majavia.

 

Jätämme Metsähallituksen eräsuunnittelijan Markus Pekkisen kanssa auton metsäautotien varteen, nostamme reput ja aseet olalle ja lähdemme kävelemään puron vartta alaspäin. Majavanpesän ei pitäisi olla kaukana ja sen lähettyville meidän on tarkoitus asettua passiin odottamaan.

 

Runsas lumipeite on sulanut nopeasti ja levittänyt jo kokonaan sulaneen joen kymmeniksi osittain lumen alla oleviksi salakavaliksi ojiksi. Pitkätkin saappaanvarret ovat monta kertaa vaarassa päästää veden varpaisiin. Yhden ojan vartta on liikkunut myös joutsen, jonka räpylöiden jäljet erottuvat selvästi.

 

Löydämme pari vanhaa pesää ja muutamia tuoreita koivunkaatoja. Uskomme, että joen ja sen sivu-uomien muodostama saareke on hyvä passipaikka. Vesi virtaa joka puolella, joten majava voi tulla ampumahollille mistä tahansa.

 

Asetumme aloillemme ja kuuntelemme. Edessämme on yli kymmenen metriä leveä majavan tekemä pato, jonka raoista vesi solisee. Mitään muuta ei kuulu. Muuttolinnut eivät ole ilmeisesti vielä löytäneet näitä saloja.

 

Majavajahdin pyyntivälineet.

Seisomme paikoillamme, katseet haravoivat ympäröivää vettä. Tikka huutaa jossain kaukana. Vesi lorisee.

 

- Kuulitko? Aivan kuin jossain olisi kaatunut pieni puu, kuiskailemme.

 

Jonkin ajan päästä kuuluu laukaus. Saikohan joku porukastamme saalista? Tilanne jatkuu rauhallisena, kunnes yksinäinen hanhi tekee kaakattaen kierroksen vielä jäässä olevan lammen ympäri. Yritän tavoittaa sitä kameralla, mutta matka on liian pitkä.

 

Sitten kuulen narskutusta, aivan kuin joku jyrsisi puuta. Vai kuvittelinko vain? Yhtäkkiä tuntuu, että korviin ei voi luottaa. Samalla huomaan

Majava metsästettiin Suomesta sukupuuttoon 1800-luvun lopulla. Uusia majavia alettiin istuttamaan tänne 1933. Istutusten yhteydessä meille tuotiin vahingossa alkuperäisen euroopanmajavan lisäksi myös kanadanmajavia. Kanadanmajavan vahvimmat kannat ovat Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Hämeessä. Euroopanmajavia on Satakunnassa.   Majavan metsästysaika on 20.8.–30.4. Euroopanmajavaa saa metsästää vain riistanhoitopiirin luvalla.   Majavasta voi valmistaa esimerkiksi käristystä tai pataa tai sen voi savustaa.

kuinka yksi risu heiluu vastarannalla. Onko siellä majava vai virtako oksaa liikuttaa? Jostain kaukaa kuuluu tömähdys, kuin ison puun kaatumisääni ja sitten taas laukaus. - Vai oliko se majavan hännän läiskäytys, Markus kysyy. Meillä taitaa olla vilkas mielikuvitus.

 

Padon takia kuolleiden leppien vieressä sinnittelee metsäruusu. Oksissa roikkuu vielä yksi marja muistona edellisestä kesästä. Jossain vikisee hiiri tai myyrä, se on kolmas luonnon ääni tänä iltana, jos veden solinaa ei lasketa.

 

Reilu pari tuntia hiljaisuutta ja mielikuvitusta kuunneltuamme päätämme käydä etsimässä uudempaa pesää vielä ylempää. Kauempana rannasta lumi on jo sulanut ja pääsemme kulkemaan hiljaa sammalia pitkin, mutta rannan tuntumassa joudumme kävelemään rahisevassa lumessa. Joessa kelluu muutamia majavan katkomia kalikoita ja rannalta löytyy syönnösjälkiä, mutta majava jää tällä kertaa havaitsematta.

 

 

Majava on kaatanut pieniä koivuja ravinnokseen.

Majavapuro oli jo sula ja tulvi laajalle alueelle.

Saat yllä olevat kuvat suuremmiksi klikkaamalla niitä!

 

Teksti ja kuvat: Hanna Kaurala