Kansallispuistot tärkeitä paikallistaloudelle

Valtion kansallispuistoihin ja retkeilyalueisiin sijoittamat rahat palautuvat yhteiskunnalle moninkertaisesti takaisin paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina. Tämä käy ilmi Metsähallituksen tutkimuksesta, jossa ensimmäistä kertaa selvitettiin kansallispuistojen ja retkeilyalueiden paikallistaloudellista merkitystä. Metsä.fi tutustui eri puolilla Suomea sijaitseviin yrityksiin, joiden toiminnassa kansallispuistoilla on merkittävä rooli.

 

 

Saariston sylissä

 

– Matkailuyrityksemme on auki ympäri vuoden. Majoitusvaihtoehtoja on useita, ja jokaisella huoneistolla on käytössään oma soutuvene, sanovat yrittäjät Petter Karlsson ja Eva Johansson.

Matkailuyritys Pensar Syd Ab sijaitsee kauniilla, suojaisella paikalla Pensarin saarella, Nauvon eteläpuolella. Marraskuussa Pensarin syksyinen meri on kirkas ja tyyni. Saariston rauha on käsin kosketeltavaa.

 

Turun saariston Pensar Sydissä matkailija nauttii saariston kauneudesta, puhtaasta luonnosta ja kiireettömästä tunnelmasta. Pensarissa voi yöpyä ympäri vuoden ja vierasvenesatama on auki aina, kun meri ei ole jäässä.

 

– Tosin sesongin ulkopuolella satamapalvelut ovat rajoitetut. Näin talviaikaan meillä käy lähinnä yritysvieraita ja satunnaisia matkailijoita. Talvella vuodepaikkoja on 12–15 vieraalle ja kesällä niitä on 65. Leirikoululaisille paikkoja saadaan tarvittaessa järjestetyksi enemmänkin, kertovat matkailuyritys Pensar Syd Ab:n omistajapari Eva Johansson ja Petter Karlsson.

 

Pensar Sydissä käy 4 000–5 000 vierasta vuosittain. Vieraslaitureissa on tilaa noin 30 veneelle, ja monista erilaisista majoitusvaihtoehdoista löytyy jokaiselle jotakin.

 

– Rantamökki on erityisesti kalastuksen harrastajien ja melojien suosiossa. Puuhuviloiden huoneistoista avautuu merinäkymä, ja niissä viihtyvät niin lapsiperheet kuin yritysvieraatkin. Meiltä löytyvät myös kokoustilat ja toimivat nettiyhteydet. Lisäksi ryhmille on tarjolla monipuolisia ohjelmapalveluja, Eva kertoo.

 

Talvella Eva ja Petter pyörittävät yritystä kahdestaan, mutta kesäaikaan palkkalistoilla on lähes kymmenen työntekijää. Kiireisin sesonki on kesäkuun puolesta välistä elokuun puoliväliin, jolloin myös paikan 70-paikkainen ravintola on auki päivittäin.

 

– Tarjoamme paikallisesti tuotettua, alusta loppuun itse valmistettua lähiruokaa. Yhteysalusmaksujen poistuminen näkyy toivottavasti ensi kesänä ruokavieraiden ja päiväretkeilijöiden määrän lisääntymisenä, yrittäjäpari toivoo.

 

PAN Parks yhteistyökumppani

Pensarin eteläosa on entinen suojeluskunta-alue, jolta löytyy myös ainutlaatuinen Saariston suojeluskunnan aikoinaan pystyttämä vapauden muistomerkki. Saarelle pääsee myös autolla.

 

– Matka Turusta autolla ja lautalla kestää noin kaksi tuntia. Paraisten Granvikistä lähtee yhteysalus 2–4 kertaa päivässä, ja Turusta Granvikiin on vain 45 km, Petter kertoo.

 

Pensar Sydille myönnettiin tänä vuonna kansainvälinen PAN Parks -laatumerkki, joka on osoitus ekologisesti ja sosioekonomisesti kestävästä luontomatkailusta.

 

– Sertifikaatti on tunnustus vastuullisuudesta sekä luonnon ja kulttuurin huomioon ottavasta toiminnasta. Tasapainoilemme asiakkaiden toiveiden ja kestävän matkailun periaatteiden välillä. Meillä esimerkiksi on joka mökissä puuceet, ja alueella on vain kaksi vesivessaa. Nykyään onneksi löytyy paljon matkailijoita, jotka arvostavat luontoa ja eivätkä vaadi kaikkia mukavuuksia, Eva ja Petter sanovat.

 

Teksti: Mirka Sillanpää, kuva: Esko Keski-Oja

 

 

 

Ruunaan valinta vuoden retkeilyalueeksi näkyy kävijämäärissä

 

Ennen tämä tunnettiin pelkästään kalastajien paikkana. Nyt täällä käy heidän lisäksi patikoijia, ja uudet vesireitit ovat lisänneet veneellä tai kanootilla luonnossa viihtyviä, retkeilykeskuksen yrittäjä Markku Lappalainen kertoo.

Ruunaan valinta vuoden 2009 retkeilyalueeksi on lisännyt alueen suosiota, vaikka taantuman vuoksi yritysten ja yhteisöjen varaukset ovatkin vähentyneet.

 

– Takana on paras kausi Ruunaalla. On mennyt erittäin hyvin, hihkaisee retkeilykeskuksen yrittäjä Markku Lappalainen.

 

Keväällä näkymät eivät olleet valoisat. Moni perinteisesti alueelle tullut yritys ja yhteisö oli jättänyt varauksensa tekemättä. Saneerausten ja yt-neuvottelujen epävarmuudessa virkistyksestä tinkiminen on ymmärrettävää. Kun vaakakupeissa on työpaikka ja retkiviikonloppu, on selvää minne kuppi kallistuu.

 

– Valinta vuoden 2009 retkeilyalueeksi keväällä ei pelkästään pelastanut meitä, vaan siivitti kasvua ja rohkaisi uusiin investointeihin, Lappalainen kertoo.

 

– Uusia asiakkaita tuli todella paljon, ja kokemus on se, että monesta ensikertalaisesta tulee vakituinen Ruunaan-kävijä, kanta-asiakas.

 

Valtaosa väestä tulee Etelä-Suomesta, mutta paljon myös ulkomailta. Lappalainen kertoo Ruunaaseen hullaantuneista pietarilaisista, jotka käyvät neljä tai viisi kertaa huhtikuusta lokakuuhun kestävän sesongin aikana.

 

– Tyyppiesimerkki on kansainvälisen yrityksen palveluksessa oleva henkilö. Hän kalastaa ja retkeilee täällä viikon. Läppäri on mukana, ja välillä hän tekee töitä.

 

Mainontaan ei ole tarvetta

Ruunaan suosion selittää kaksi tekijää: hyvä infra ja yrittäjän määrätietoinen kehitystyö.

 

– Infra on Suomen paras, sanoo Lappalainen ja antaa kiitosta Metsähallitukselle.

 

Neitikosken stoppari on koskimelojien ykköspaikka Suomessa, polkuverkostoa on paljon ja polut helppokulkuisia. Tauko- ja tulentekopaikkoja on 2–3 kilometrin välein, kalaonneaan kokemaan pääsee pyörätuolillakin ja ympärillä on upea luonto. Myös uudet soutuveneiden ja kanoottien vesiretkeilyreitit ovat lisänneet alueen suosiota.

 

Keskuksen palveluvarustus on monipuolinen. Alueella on eritasoisia majoitusvaihtoehtoja, A-oikeuksin varustettu ravintola ja myymälä, josta asiakas löytää kaikkea, mitä kalastuksessa tai retkeilyssä tarvitsee.

 

Lappalainen on panostanut myös oheismyyntiin. Pääosan elintarvikkeista, matkamuistot ja sen sellaisen Lappalainen ostaa paikallisilta. Varusteita ja vaatteita, samoin kuin liikelahjoja, hän myy myös postimyyntinä.

 

– Minun ei ole tarvinnut enää pitkään aikaan mainostaa, hän sanoo ja pitää tärkeänä yhteistyöverkostoa alihankkijoiden ja paikallisten palveluyrittäjien kanssa.

 

Teksti ja kuva: Matti Ronkainen

 

 

 

Kuohujuomaa kuusenkerkistä

 

– Kuohuva kuusenkerkkä on meidän huipputuote, Lapin omaa shampanjaa, Ritva Kokko sanoo tyytyväisenä.

Tolvan kylä Kitkan länsipuolella on peruskartalla postimerkin kokoinen läiskä. Kylän vanha kansakoulu löysi kaksitoista vuotta sitten uuden elämän, kun Ritva Kokko muutti talon emännäksi. Hiljalleen talo on muuntunut Korpihillaksi, makoisaksi ja koreaksi kohteeksi keskellä ei mitään.

 

Syrjäinen sijainti Kitkan rannalla ei olekaan heikkous vaan merkittävä vahvuus.

 

– Hain pitkään syrjäistä kyläkoulua toiminnan tukikohdaksi ja täältä se löytyi. Vuosien työllä tätä on korjattu unelman näköiseksi, Ritva muikistelee tyytyväisenä.

 

Pikkuruutuiset ikkunat, narisevat lattialankut, pitsiverhot, ikivanhat tapetit ja harkiten valittu esineistö luovat mummolatunnelmaa. Vanhat tilat pitävät sisällään myös paljon uutta, pieteetillä suunniteltuja ja käsityönä valmistettuja huipputuotteita herkkusuille.

 

– Valmistamme suklaisia hillakonvehteja, marmeladeja, siirappeja, limonadeja, lemmenjuomaa ja sitten tätä kuohuvaa kuusenkerkkäjuomaa, Lapin omaa shampanjaa, talon emäntä luettelee.

 

Tuotteet eivät kuulu kyläkioskien tai peruskauppojen valikoimiin. Ehei, ne löytää Tolvan puodin lisäksi vain Helsingin hienoimpien ravintoloiden ja hotellien listoilta. Monissa kilpailuissa palkitut erikoisuudet ovat loppuun asti hiottuja metsänmakuisia timantteja.

 

Sijainti Riisitunturin kansallispuiston naapurissa on yritykselle ydinkysymys. Kansallispuiston vetovoima ja imago ovat korvaamattoman arvokkaita. Aluksi paikka toimi vain hiihtäjien latukahvilana, jonne poikettiin lähinnä säälistä. Nyt Tolvan kylän herkkupuodissa on vuosittain 11 000 kävijää, miltei saman verran kuin viereisessä kansallispuistossa.

 

– Teemme täällä paljon puiston opastusta ja neuvontaa. Mieheni Markku on eräopas ja neuvonut sadat retkeilijät oikeille poluille. Niin ja Metsähallituksen kanssa on neuvoteltu myös asiakaspäätteen saamiseksi tänne, Ritva nauraa.

 

Teksti ja kuva: Jari Salonen