Käymälät kuntoon

Pallas–Yllästunturin Nammalakurun käymälä on ahkerassa käytössä myös talvisin.

Metsähallituksella on huollettavanaan noin 2 600 kuivakäymälää eri puolella Suomea. Käymälät ovat pääasiassa yleisökohteissa, joissa huusseja käytetään paljon lyhyellä aikavälillä. Osa käymälöistä on ahkerassa käytössä myös talvella.

 

Valtaosassa Metsähallituksen kuivakäymälöistä on liikuteltava astia, ja niiden suotoneste valuu maahan. Tulevaisuuden tavoitteena on kompostoida käymäläjäte siten, että ravinnepäästöt ovat mahdollisimman pienet ja käymälöiden huolto helppoa. – Käytännössä on todettu, että kompostoituminen ei onnistu paikan päällä riittävästi, vaan käymälään kertyvä jäte on siirrettävä muutaman metrin päähän jatkokompostoriin, mahdollisesti kauemmaksikin, Metsähallituksen luontopalvelujen erikoissuunnittelija Tapani Eskola kertoo.

 

Eskola on törmännyt käsityksiin, joiden mukaan kaikki ihmisten tuottama käymäläjäte on kuljetettava mahdollisimman nopeasti ja tarkasti pois suojelualueilta rehevöittämästä luontoa.

 

– Kompostoituminen on kuitenkin luonnollinen prosessi, jossa ravinteet sitoutuvat multaan ja taudinaiheuttajat kuolevat. Kompostoiminen mahdollisimman lähellä jätteen syntykohdetta on usein paras vaihtoehto hajanaisten kohteiden käymäläjätteelle.

 

Kompostointi vaatii oikeat olosuhteet

Kompostoituminen vaatii toimiakseen oikeat kosteusolosuhteet. Niiden ollessa kunnossa, käymälä ei myöskään haise. Siksi suotonesteiden hallinta ja oikeanlaisen kuivikkeen käyttö on tärkeää.

 

– Tiivis kuivike sitoo nesteen hyvin, mutta estää ilman kierron kompostoituvassa materiaalissa, Eskola kertoo. Kuivikkeen on oltava siis riittävän karkeaa ja sitä on laitettava sekaan oikea määrä. Yleisökohteilla huoltomiehet pyrkivät vaikuttamaan kuivikkeen oikeaan käyttöön laittamalla sen helposti otettavaksi ja tarjoamalla sopivan kokoisen kauhan. Liiallinen suotoneste kerätään tai ohjataan ympäristön kannalta hallitusti ja haitattomasti maaperään.

 

Käymälöiden jätteen kompostoitumista tutkittaessa on havaittu, että miesten ja naisten yhteiskäymälät ovat jaettuja käymälöitä parempia. Kun naiset ja miehet käyttävät samaa käymälää, virtsan ja ulosteen kertymä on sama kaikissa käymälöissä ja kompostoituminen on tasaista.

 

– On tärkeää, että yhteiskäymälän siisteydestä huolehditaan hyvin. Myös miesten toivotaan käyttävän käymälää aina istualtaan. Se vaatii totuttelua ja käytännön muuttuminen vie varmasti pitkään, Eskola arvelee.

 

Kuivakäymälöillä maailmanlaajuiset markkinat

Monet Lapin käymälät ovat kovimmassa käytössä talven hiihtokaudella. Eskolan mukaan juuri talvikäymälä on teknisesti vaikein ratkaista, koska uloste ja virtsa jäätyvät talvella nopeasti, eikä kompostoituminen pääse käyntiin. Myös suotonesteiden keräämistä ja maahan imeyttämistä on vielä tutkittava.

 

– On mietittävä, milloin suotoneste voidaan imeyttää ympäristön kannalta turvallisesti maahan. Paljon käytetyiltä käymälöiltä kertyy niin paljon suotonestettä, että sen kerääminen ja kuljettaminen kätevästi on suuri haaste. Myös ylilyöntejä on vältettävä. Suuren suodatuskentän rakentaminen voi olla vahingollisempaa kuin suotonesteiden ohjaaminen hallitusti maahan, Eskola miettii.

 

Myös käymälän paikalla on merkitystä. Huoltohenkilöstö huoltaa huusseja pääasiassa takapuolelta, joten sinne on oltava esteetön pääsy. Käymälää ei pidä rakentaa lähelle vesistöä, mutta sen pitää olla näppärästi käytettävissä. – Hyvä näköalakaan ei ole pahitteeksi, Eskola vitsailee.

 

Luontopalveluissa on käynnistetty Käymälät kuntoon! -projekti, jossa haetaan käymälähuollosta vastaavien henkilöiden ja asiantuntijoiden kanssa vastauksia ratkaisua vaativiin kysymyksiin.

 

– Kaikkien Metsähallituksen käymälöiden kunnostaminen kerralla olisi miljoonien eurojen urakka. Yritämme nyt etsiä joukosta ne kohteet, joilla on selkeitä ongelmia ja kunnostaa ne. Uudet käymälät rakennamme niin, että ne ovat sekä käyttäjä-, huolto- että ympäristöystävällisiä, Eskola toteaa. Lapissa on aloitettu jo kenttähenkilöstön voimin käymälöiden kunnon ja toimintavalmiuden inventointi. Nämä tulokset ovat tärkeitä kokonaiskuvan saamiseksi ja kehittämistyön käynnistämiseksi.

 

Käymälöihin liittyvä tuotekehittely kiinnostaa myös valmistajia, sillä kuivakäymälöillä on suuret maailmanlaajuiset markkinat. – Kunnolliset käymälät ovat monessa kehitysmaassa todella tärkeitä puhtaan veden varmistamiseksi, Eskola muistuttaa. Hyvä yhteistyö käymälöiden tuotekehityksessä on tärkeää niin kehittäjän kuin käyttäjänkin näkökulmasta.

 

Teksti: Hanna Kaurala • Kuva: Leena Mehtätalo