Erämailta löytyy viides lainvalvoja

Metsähallituksen erätarkastaja Aimo Tervamäki on tullut metsästäjille ja kalastajille tutuksi Kainuun erämaissa. Tervamäen mukaan uusi virkapuku on lisännyt "eräpoliisien" uskottavuutta.

Erämaita on valvottu jo 150 vuotta. Silti vielä jokunen metsästäjä tai kalastaja kysyy Aimo Tervamäeltä, onko teitä eräpoliiseja oikeasti olemassa. Kyllä on. Metsähallituksen kymmenen erätarkastajaa ovat nykyään viides lainvalvontaviranomainen muun muassa poliisin ohella.

 

Erätarkastajankin sydän voi särkyä. Kainuussa valtion maita ja vesiä valvova Aimo Tervamäki muistelee miestä, joka menetti aseensa useaan otteeseen valtiolle. Oppi ei mennyt perille, mutta erätarkastajan oli tehtävä työnsä. Virka on hoidettava, vaikka ihminen pyytäisi kalaa tai riistaa nälkäänsä.

 

Tervamäki on yksi Metsähallituksen kymmenestä erätarkastajasta. He valvovat metsästystä, kalastusta, maastoliikennettä ja eränkäyntiä valtion alueilla. Suurin osa heistä on koulutukseltaan poliiseja, ja virkavaltaan he kuuluvat myös erätarkastajan toimensa puolesta.

 

– On ihmetelty, että onko tällaisiakin virkamiehiä olemassa, Tervamäki sanoo.

 

Virkapuku tekee vaikutuksen

Kumma kyllä, tällaiset kannanotot vähenivät, kun erätarkastaja sai uudet vaatteet. Laki on laki, mutta vaatteet tekevät miehen.

 

Laki nimittäin määritteli 2006 alkaen erätarkastajat lainvalvojiksi poliisin, tullin, rajavartijoiden ja Puolustusvoimien tutkintaosaston lisäksi. Heistä tuli nyt pysyvästi ja virallisesti lainvalvojia.

 

Jo tätä ennen erätarkastajilla oli ollut poliisivaltuudet, jotka sisäasiainministeriö myönsi aina viideksi vuodeksi kerrallaan.

 

Tervamäen mukaan ratkaiseva vaikutus ihmisten suhtautumiseen oli kuitenkin uudella kuosilla. Asetus määräsi erätarkastajille tummat virka-asut, joiden teho näkyi heti asiakkaista.

 

– Virkapuku antoi uskottavuutta. Se antoi asiakkaille mielikuvan, että täällä ollaan tekemässä työtä eikä vain päätä aukomassa. Puku loi uskottavuutta valvonnan näkyvyyteen.

 

Eränkävijä uskoo konkaria

Erävalvonnalla on 150-vuotinen historia. Tasavuosia juhlitaan tänä vuonna, samalla kun Metsähallitus itse viettää juhlavuottaan.

 

Konkari Aimo Tervamäellä on myös syytä juhlaan, sillä hän on ollut tuota historiaa kirjoittamassa jo 40 vuotta. Hänen naamansa on tullut metsästäjille ja kalastajille tutuksi varsinkin kainuulaisissa korpimaisemissa.

 

Tervamäki tietää, miten eränkävijöitä pitää syrjässä lähestyä. Hän esittelee heti itsensä, asiansa ja valtuutensa. Lähes kaikki uskovat tarkastajan selkeää puhetyyliä, ja vain häviävän pieni osa ihmisistä alkaa tivata virkamerkkiä.

 

– Metsästäjät ovat yleensä rehellisiä siinä missä kaikki muutkin ihmiset. Eihän liikenteessäkään ajatella, että jos yksi kuski on päissään, kaikki kuskit ovat rattijuoppoja.

 

Kertaakaan ei ole käynyt niin, että eränkävijät olisivat kyseenalaistaneet erätarkastajan valtuudet sen jälkeen, kun Aimo Tervamäki on asiasta keskustellut. Vielä kun saisi yhden muutoksen asiaan: eränkäyntiä säätelevät lait pitäisi saada selkeämmiksi, Tervamäki toivoo.

 

Paljon on edetty lainsäädännössäkin 150 vuodessa, mutta maailma muuttuu nopeasti. Tarkempia sääntöjä kaivataan nyt muun muassa mönkijöiden käyttöön. Ne tai niiden kuljettajat ovat erätarkastajien uusin päänvaiva.

 

 

Erävalvonnalla 150-vuotisjuhlat   1859 Metsähallituksen erävalvonta alkoi.   1960 Nykyisenlainen valvonta alkoi Lapissa, josta se laajeni ensin Oulun lääniin ja sitten koko maahan. Perustettiin erävartijan toimia, joihin pätevyysvaatimuksena oli poliisikoulutus ja hyvä maastokelpoisuus. Erävalvonnan tavoite oli aluksi lupavalvonnassa, mutta laajeni laillisuusvalvontaan.   1994 Metsähallitus muuttui liikelaitokseksi. Aikaisemmin valvonta kuului erätarkastajien ohella kaikkien metsähallituslaisten virkavelvollisuuksiin, mutta nyt valvonta muuttui vapaaehtoiseksi. Luvallisuuden ja laillisuuden valvonta on kuitenkin kaiken aikaa erätarkastajien vastuulla.   1996 Erävartijoista tuli erätarkastajia.   2006 Metsähallituksen erävalvontaa koskeva laki määritteli erätarkastajien toimivaltuudet ja erävalvontatehtävän sisällön. Aiemmin tarvittavat erityiset poliisivaltuudet myönsi sisäministeriö aina viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Nyt laki määritteli ne pysyvästi.

 

Teksti: Aku Ahlholm • Kuva: Markus Pentikäinen / Suomen Kuvalehti