Perämerellä varaudutaan öljyvahinkoihin
Liikennöinti Perämerellä kasvaa edelleen, mikä lisää öljyvahinkojen riskiä. Perämeren ainutlaatuisen luonnon suojelemiseksi laadittu öljyntorjuntasuunnitelma valmistui vuoden alussa.
Perämerelle on valmistunut öljyntorjuntasuunnitelma, jonka avulla pyritään hallitsemaan alueen luontoon kohdistuvia ympäristöriskejä. Perämeren ja pohjoisen luonnon suojelemiseksi laaditulla suunnitelmalla turvataan samalla myös matkailun tulevaisuutta.
Perämeren öljyntorjuntasuunnitelma tehtiin osana kaksivuotista Perämeren öljyntorjunnan kehittämishanketta (PÖK). Vastaavanlaista ja yhtä isoa öljyntorjunnan kehittämishanketta ei ole aiemmin toteutettu Tornion ja Pietarsaaren välisellä rannikolla.
Alueella sijaitsee paljon suojelualueita ja Natura-luontotyyppejä, muun muassa Kalajoen Hiekkasärkät, Oulun Nallikari ja Perämeren kansallispuisto. Perämeren rannikolla on myös osa Suomen tärkeimmistä lintuvesistä, kuten Krunnit, Liminganlahti ja Hailuoto sekä paljon EU-direktiivien mukaan suojeltavia lajeja.
– PÖK-hankkeessa oli kuusi asiantuntijaryhmää, jotka keskittyivät luontotyyppeihin tai lajeihin. Ryhmät pohtivat, mitkä alueet ovat korvaamattomia, mitkä helpoimpia puhdistaa ja mitkä luontotyypit eivät toipuisi öljyvahingosta. Lajien kohdalla piti ottaa huomioon direktiivilajit ja suojeltavat lajimme, kertoo erityisesti suojeltavien alueiden työryhmää johtanut meribiologi Essi Keskinen Metsähallituksesta.
Metsähallituksen lisäksi hankkeessa olivat mukana muun muassa hankealueen kolme ELY-keskusta, neljä pelastuslaitosta, Rajavartiolaitos, Suomen ympäristökeskus, Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos, TraFi, Finnpilot sekä satamat.
– Merellisten kansallispuistojen ja monien muiden merellisten suojelualueiden haltijana, luontotyyppitiedon kerääjänä ja paikallisena toimijana Metsähallituksella on suuri vastuu myös öljyntorjuntakysymyksissä. Asiantuntemustamme tarvitaan suunnittelussa ja onnettomuuden sattuessa myös konkreettisessa toiminnassa, esimerkiksi öljyyntyneiden lintujen tunnistamisessa, Keskinen arvioi.
Alueen pelastuslaitokset luokittelivat rantaviivat ja tutkivat niiden maatyyppejä selvittääkseen, minkälaista pelastuskalustoa mahdollinen öljyvahinko edellyttäisi. Rajavartiolaitos puolestaan kartoitti merialueita ja saaria.
Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos tarkasteli kalojen kutualueita. Harvinaistumassa olevien lajien alueet nostettiin kriittisiksi, jotta poikastuotanto voitaisiin pelastaa. Tällaisia olivat muun muassa lohien nousujokien suut, meriharjuksen kutualueet, vaellussiian nousujoet ja karisiian poikasalueet.
Tärkeimmät kohteet pelastuskartalle
Alueiden pelastustoimenjohtajille luovutettiin pelastuskartta, johon suojeltavat alueet on merkitty tärkeysjärjestyksessä. Kartasta torjuntaviranomaiset näkevät nopeasti, mitkä kohteet olisi pelastettava ensin, mitkä toiseksi ja niin edelleen. Kootun tiedon avulla torjunta- ja suojaustoimet on helpompi kohdentaa oikein.
– PÖK:n tuloksena syntyi laadukasta torjuntamateriaalia operatiivisen toiminnan johtamiseen, pitkän tähtäimen suunnitteluun sekä koulutukseen. Öljyntorjuntasuunnitelma helpottaa työtämme varsinkin öljyjätteen käsittelyn ja logistiikan suhteen. Tämä kokonaisuus palvelee vielä pitkään, tiivistää pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta.
Liikenteen kasvu lisännyt riskejä
Perämerelle tehtiin yleinen pelastussuunnitelma vuonna 2007, mutta suunnitelmaa ei ole päivitetty sen jälkeen. Perämeren öljyntorjunnan kehittämishanke on ensimmäinen asiantuntijoiden kokoama yksityiskohtainen toimintasuunnitelma alueen suojelemiseksi öljytuhoilta.
– Liikennöinti Perämerellä on kasvanut voimakkaasti ja kasvaa edelleen. Liikenteen kasvu lisää aina öljyvuodon riskiä, minkä vuoksi torjuntasuunnitelma on erityisen tärkeä, Essi Keskinen korostaa.
Perämeren alueelle perustetaan PÖK-hankkeen pohjalta neuvottelukunta, joka kokoontuu kerran tai kahdesti vuodessa. Neuvottelukunta ylläpitää öljyntorjunta-aineistoa, tarjoaa paikallista öljyntorjuntakoulutusta ja päivittää torjuntakalustoa.
Vuoden 2013 alkupuolella päättyi myös OILRISK-hanke, jossa tutkailtiin mahdollisen öljyonnettomuuden riskiä ja torjuntaa Suomenlahden ja Saaristomeren alueilla. Seuraavaksi öljyntorjuntaa pitäisi kehittää Merenkurkussa.
Teksti: Meri Marttinen & Kuva: Lehtikuva / Hannu Vallas