Luonto ja kulttuuri

Vapaaehtoistyö tukee luonnon monimuotoisuuden hoitoa

― Vapaaehtoistoiminnan kasvattaminen ja kehittäminen on tärkeää, sillä yhdessä saamme enemmän aikaan kuin yksin, Metsähallituksen luontopalveluiden uusi vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Eveliina Nygren sanoo.

Vuosi 2011 oli Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi. Tavoitteena oli nostaa esiin vapaaehtoistyön yhteiskunnallista merkitystä ja kannustaa entistä useampia osallistumaan toimintaan. Metsähallituksessa vapaaehtoistoiminnalla on pitkät perinteet ja sen kehittäminen koetaan tärkeäksi. Helmikuussa taloon palkattiin vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Eveliina Nygren.

― Vastaan muun muassa siitä, että Metsähallituksen työntekijöillä on työkalut, joiden avulla vapaaehtoistoimintaa voidaan organisoida. Tavoitteena on myös yhteistyön edistäminen Metsähallituksen ja kansalaisjärjestöjen välillä sekä uusien vapaaehtoistoiminnan muotojen, kuten esimerkiksi kumminiittyjen, konseptoiminen.

Nygrenin tehtäviin kuuluu myös vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja sen tunnettuuden kasvattaminen. Pyrkimyksenä on myös laajentaa vapaaehtoistoimintaa uusien kohderyhmien kanssa tehtävään yhteistyöhön.

― Vapaaehtoistyöllä ei ole tarkoitus korvata jo olemassa olevaa työvoimaa, vaan tavoitteena on tuoda lisäarvoa luontopalveluiden toiminnalle sekä nostaa jo tehtyä työtä enemmän esiin.

Vapaaehtoistoiminnan lähtökohtana ovat aina vapaaehtoisten motiivit ja kiinnostuksen kohteet. Metsähallituksen luontopalveluille talkootyöllä on suuri merkitys, mutta yhteisen luonto-omaisuuden suojelusta ja hoidosta on iloa myös tekijöilleen. Vapaaehtoistoiminnasta hyötyvät molemmat osapuolet.

― Toiminta on myös osa yhteiskuntavastuuta. Vapaaehtoistyö tukee sekä luonnon monimuotoisuuden hoitoa että tekijöiden omaa hyvinvointia. He oppivat usein uusia taitoja ja pääsevät nauttimaan luonnon positiivisista, hyvää tekevistä vaikutuksista, Nygren sanoo.

Yhteistyö arvokasta itsessään

Erityyppisiä vapaaehtoistyöntekijöitä yhdistävät kiinnostus luontoon sekä halu tukea luonnon hoitoa, suojelua ja kestävää käyttöä.

― Talkooleiriläiset ja paikalliset talkoolaiset haluavat antaa oman panoksensa yhteisen ympäristön hyväksi. Usein luontomatkailijat ja lajiaktiivit, kuten maastopyöräilijät tai kiipeilijät, haluavat tukea erityisesti infrastruktuuria. Tiettyyn lajiin keskittyneet asiantuntijat auttavat muun muassa kääpien inventoinnissa tai lintujen rengastuksessa, Nygren sanoo.

Tänä vuonna Nygrenillä riittää työsarkaa muun muassa Metsähallituksen vapaaehtoistoiminnan nykyisiin muotoihin perehtymisessä ja toiminnan tavoitteiden linjaamisessa.

― Tehtäväni on tukea paikallista toimintaa ympäri maata sekä niitä metsähallituslaisia, joiden vastuulla töiden organisointi on.

― Perinteisesti on ajateltu, että vapaaehtoistoiminnan täytyy aina tuottaa jotain, mutta mielestäni ihmisten yhteistyö ja osallistuminen yhteisen luontomme hoitoon on arvokasta jo itsessään, Nygren lisää.

Vapaaehtoisista iso apu

Perinteistä vapaaehtoistoimintaa Metsähallituksessa on luontoharrastajien osallistuminen lajien havainnointiin sekä talkooleirit, joilla hoidetaan perinnemaisemia niittämällä, raivaamalla ja alueita siivoamalla.
 
― Saaristomeren kansallispuistossa talkooleirejä on pidetty jo 1970―1980-lukujen vaihteesta. Tulevina kesinä leirejä järjestetään myös uudessa Selkämeren kansallispuistossa, erikoissuunnittelija Maija Mussaari Metsähallituksesta kertoo.
 
Useimmiten talkooleirit järjestetään yhdessä yhteistyökumppanin, kuten WWF:n, luonnonsuojelupiirin tai jonkin alan oppilaitoksen kanssa.
 
― Osallistujat ovat kaikenikäisiä. Heitä yhdistää kiinnostus luontoon ja halu tehdä työtä luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Moni on sanonut myös nauttivansa saariston keväästä ja kesästä sekä siitä, että leirit ovat usein sellaisissa paikoissa, joihin ei muuten ole pääsyä. Yhteiselo muiden kanssa, yhdessä työskentely ja leirin leppoisa tunnelma on kaikille tärkeää.
 
Saaristossa talkooleirejä järjestetään joka kesä. Talkoolaisille tarjotaan majoitus ja työtä tehdään ruokapalkalla.
 
― Vapaaehtoistyöntekijät auttavat ylläpitämään vanhoja työmenetelmiä. Esimerkiksi lehdesniittyjen kevätsiivous eli haravointi ei onnistuisi ilman talkooleiriläisiä. Talkoolaisten tekemän työn vaikutus saaristoluonnon monimuotoisuuden hoitoon on merkittävä, Mussaari sanoo.
 
― Tänä vuonna en ole itse lähdössä talkooleirille ja nyt on hiukan haikea olo. Keväisessä saaristossa on mukava tehdä töitä isolla porukalla. On hienoa tavata joka vuosi uusia vapaaehtoisia, jotka arvostavat luontoa ja haluavat käyttää aikaansa sen hoitoon.
 
Myös Lapin luontopalveluiden luontovalvoja Iisko Näkkäläjärvi kiittää vapaaehtoistyöntekijöitä.
 
― Edellisvuonna teimme yhdessä vanhan porotilan peruskorjauksen. Viime syksynä kunnostimme Sallivaaran vanhan poronerotuspaikan, jossa muun muassa maisemoimme, raivasimme uudet pitkospuut ja rakensimme kahteen kämppään uudet vesikatot.
 
― On hienoa, että olemme saaneet jo kahtena vuonna avuksemme WWF:n talkooporukan, heistä on ollut meille valtavasti apua. Viime syksynä teimme talkooporukalla yhdessä viikossa kahden miehen koko kesän työt, Näkkäläjärvi sanoo.

Vapaaehtoistyöntekijä Tilla Hietanen työn touhussa viime kesän talkooleirillä Boskärissä Saaristomeren kansallispuistossa.

Teksti: Mirka Sillanpää, Kuvat: Esko Keski-Oja