Valikko
Valkovuokko_laumansa_kanssa_nettiin.jpg

Kyytöt kesätöissä - Valkovuokko-vasikka suojelee luontoa

Metsähallitus seurasi kesän ajan yhden vasikan elämää merenrantaniityllä Kirkkonummella. Maatalous ja luonnonsuojelu yhdistyvät perinnemaisemien hoidossa.

Laidunkausi Medvastön luonnonsuojelualueella Kirkkonummella alkoi ryntäyksellä, kun yli 20-päinen lehmälauma riensi tutkimaan kesälaitumensa jokaisen nurkan. Kyyttölauman seasta erottui selkeästi siron karitsan näköinen vitivalkoinen vasikka. Metsähallituksen Luontopalvelut seurasi huhtikuussa syntyneen Valkovuokon ensimmäistä kesää luonnonlaitumella.
Älykkäät ja uteliaat lehmät tottuivat kesän aikana laitumella vierailleisiin ihmisiin nopeasti ja muutamat antoivat valtavilla kielillään lipaisuja ja useimmat hyvin pitkiä tuijotuksia isoilla silmillään. Alkuun Valkovuokko pitäytyi tiukasti emänsä Narsissin vierellä, mutta pian alkoivat kiinnostaa leikit muiden vasikoiden, Auringon ja Pulmun, kanssa. Laitumelle syntyi kesän aikana myös uusia tulokkaita, joista osa yllätti jopa lehmien isännän.

Suloinen vasikka tärkeällä asialla

Valkovuokko_oikea_nostokuva.jpg

Luonnonsuojelu ei aina tarkoita luonnon jättämistä omaan rauhaansa. Perinnemaisemien säilyminen vaatii aktiivisia toimia eli niittoa ja lehmien tai lampaiden laidunnusta. Suuri osa Suomen uhanalaisista luontotyypeistä on perinnebiotooppeja eli erilaisia niittyjä, ketoja ja hakamaita, joita maassamme riitti runsaasti vielä sata vuotta sitten. Laidunnuksen ansiosta kasvillisuus pysyi lyhyenä, jolloin siellä viihtyivät monet eri kasvilajit, perhoset ja muut selkärangattomat. Jopa neljännes Suomen uhanalaisista lajeista on riippuvainen perinnebiotoopeista, joiden määrä on tehomaatalouden myötä romahtanut.

Luonnonsuojelu tarvitsee Valkovuokon kaltaisia laiduntajia palauttamaan perinnebiotooppeja entiseen loistoonsa. Valkovuokon laidun on merenrantaniitty, joka on lisäksi tärkeä lintukosteikko. Kun laidunnus aloitettiin yli vuosikymmen sitten, ruovikko ulottui hartioihin: nyt kasvillisuus on pysynyt aktiivisen märehtimisen ansioista lyhyenä ja alueella voi kuulla töyhtöhyyppien vinguntaa ja kurkien huutoja. Lehmät nauttivat laajasta ja monipuolisesta laitumesta, mikä pitää ne terveinä ja hyvinvoivina.

Kaikki voittavat

EU-rahoitteisessa Lumovoima-hankkeessa yritetään yhdistää luonnonsuojelun ja maatalouden tavoitteet tiiviimmin yhteen. Karjanhoitajien ja Metsähallituksen yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia: Luonnonsuojelualueet tarvitsevat eläimet pitämään kasvillisuuden lyhyenä ja toisaalta laidunyrittäjä saa lähes ilmaisen ja hyvän laitumen karjalleen tai lampailleen. Kuluttajat ovat myös entistä enemmän kiinnostuneita eettisesti tuotetuista maito- ja lihatuotteista. Metsähallitus solmii yrittäjien kanssa laidunsopimuksia, joissa jaetaan vastuut laitumen hoidon suhteen. Karjarodulla ei ole suojelun kannalta merkitystä, vaikka kotimaista karjarotua kyyttöä eli itäsuomenkarjaa usein luonnonsuojelualueilla näkeekin.

Vielä on kesää jäljellä

Kesän mittaan Valkovuokon lauma kiertää merenrantaniityn parhaimmat ruokapaikat ennen kuin koluaa läheisten tervaleppämetsien ruohomaata. Syksyllä kelien kylmetessä ja ruohon ehtyessä koittaa aika siirtyä takaisin navettaan. Seuraavana kesänä Valkovuokko onkin jo toista kesää Medvastön luonnonlaitumella pitämässä niityn niittynä ja näin huolehtimassa eliölajien rikkaudesta.

Teksti ja kuvat Johanna Hellman