Valikko

1128-AL9Y2Oyz-vastavalo-139958.jpg
> Nuuksio-Life oli Metsähallituksen ensimmäinen Life-hanke, ja siinä suojeltiin muun muassa liito-oravaa. Tänä vuonna käynnistyy lajin nimikkohanke, Liito-orava-Life, jonka toteutukseen osallistuu asiantuntijoita myös Virosta.

Life-hankkeilla vaalitaan ympäristön ja luonnon hyvinvointia

Suurimmat kansalliset ympäristöhankkeemme rahoitetaan pitkälti EU:n myöntämällä Life-rahoituksella. Rahoituspäätöksissä hankkeiden vaikuttavuutta ja monistettavuutta painotetaan yhä enemmän, mikä on Metsähallituksen Mikko Tiiran mielestä oikea suunta.

Life-ohjelma on Euroopan unionin tarjoama rahoitusmuoto, jonka avulla halutaan edistää luonnonsuojelua ja kestävää ympäristöpolitiikkaa EU:n alueella. Ohjelma käynnistyi vuonna 1992, ja tähän mennessä sen kautta on rahoitettu noin 4 500 hanketta eri puolilla Eurooppaa. Rahoituskaudella 2014–2020 erilaisiin suojeluhankkeisiin käytettävän Life-rahoituksen määrä nousee noin 3,4 miljardiin euroon.

– Life-rahoituksen hakuprosessi on nykyisin kaksiportainen: ensin laaditaan Euroopan komissiolle esitettävä tiivis konseptipaperi, minkä jälkeen komissio valitsee konseptipapereista ne, jotka kutsutaan toiseen hakuvaiheeseen, kertoo Metsähallituksen Luontopalvelujen kehityspäällikkö Mikko Tiira.

Suomen ympäristöministeriö tiedottaa vuosittain Euroopan komission avaamista uusista hakukierroksista. Hankehakemuksen laatiminen on noin puolen vuoden pituinen prosessi, joka vaatii tekijöiltään sekä tietämystä että tarkkuutta.

– Ratkaisua vaativat ongelmat sekä hankkeen tavoitteet, toteutus ja vaikutukset tulee esitellä hakemuksessa yksityiskohtaisesti. Nykyisin painotetaan yhä enemmän sitä, miten pitkäaikaisia ja laajoja vaikutuksia hankkeella saavutetaan. Euroille halutaan saada mahdollisimman paljon vastinetta, Tiira sanoo.

Yli 500-sivuiset hankehakemukset saattavat pelästyttää kokemattomia siinä määrin, että Life-rahoitusta ei uskalleta lähteä edes hakemaan. Hankehakemusten konkari kuitenkin vakuuttaa, että loppujen lopuksi työlään hakemuksen laatiminen noudattaa selkeää kaavaa, joka kannattaa opetella.

– Kyse on oikeastaan tarinasta, jonka pitää edetä loogisesti ja tarkasti, kiteyttää lähes 20 vuotta Life-hankkeiden parissa työskennellyt Tiira.

Osaamiselle kysyntää

Pitkän uransa aikana Tiira on ehtinyt työskennellä myös Life-hankkeiden ja komission väliin sijoittuvassa puolueettomassa seurantatiimissä, epävirallisena kansallisena Life-kontaktihenkilönä sekä konsulttina ja kouluttajana useissa EU:n jäsenmaissa.

– Hankehakemuksen laatimisessa on monia sudenkuoppia, joiden välttämiseksi tarvitaan riittävästi tietoa. Puutteita saattaa olla muun muassa oikeiden indikaattoreiden ja mittareiden määrittämisessä. Koulutuksen avulla halutaan varmistaa, ettei hyvä hanke tyssää hataraan hakemukseen.

Tiira muistuttaa, että luonnonsuojeluun liittyvät ongelmat ja hyödyt ovat viime kädessä kaikille yhteisiä.

– Osaamisen monistaminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen tuottavat tulosta isommassa mittakaavassa. Varsinkin integroiduissa hankkeissa kumppanuuksien tuomat hyödyt korostuvat. Integroidut hankkeet ovatkin nyt yleistymässä, ja yhteistyöhön halutaan osallistaa yhä laajempi joukko erilaisia toimijoita.

Metsähallitus edelläkävijänä

Luonnonsuojelualueidemme hoidosta vastaava Metsähallituksen Luontopalvelut haki Life-rahoitusta ensimmäisten joukossa Suomessa vuonna 1995, minkä jälkeen se on hakenut ja saanut rahoitusta kaikkiaan yli 50 suojeluhankkeelle.

– Valtaosa Luontopalvelujen aktiivisista luonnonsuojelutoimista toteutetaan EUrahoituksella. Saamme valtiolta suojeluhankkeisiin tarvittavan alkupääoman, jonka Life-rahoitus moninkertaistaa, Tiira kertoo.

– Life-rahoitusinstrumenttiin kuuluu kaikkiaan neljä eri ohjelma-aluetta, joista Life Luonto ja biodiversiteetti on käyttöömme sopivin. Sen alle sijoittuvat sekä luonto- ja lintudirektiivit että Natura 2000 -verkosto, Tiira jatkaa.

Yhteistyö Life-hankkeissa on yleistymässä myös Metsähallituksen sisällä erityisesti Luontopalvelujen ja Metsätalouden kesken.

– Metsätalous on aktiivisesti mukana muun muassa Freshabit-hankkeessa, joka on hyvä esimerkki integroidusta Life-hankkeesta. Ensisijaisesti sisävesien suojeluun keskittyvässä Freshabitissa on mukana yhteensä noin kolmekymmentä toimijaa, ja siinä on yhdistetty eri rahoitusmuotoja, Tiira kertoo. Freshabitin kaltaisia laajoja yhteistyöhankkeita Tiira kaipaa lisää. Mitä enemmän hankkeisiin osallistuu myös kaupunkeja, kuntia ja tutkimuslaitoksia, sitä paremmin osaaminen ja parhaat käytännöt leviävät.

Uusia hankkeita käynnistymässä

Lokakuussa Metsähallituksen Luontopalvelut sai jälleen mittavan Life-rahoituksen kolmelle uudelle hankkeelleen, jotka se toteuttaa yhdessä laajan kumppaniverkoston kanssa. Hankkeiden kokonaisbudjetti on yli 20 miljoonaa, ja EU rahoittaa siitä yli 65 prosenttia.

– Ensimmäinen Life-hankkeemme oli liito-oravan suojelun huomioinut Nuuksio- LIFE, joka saa nyt jatkoa Liito-orava-LIFEhankkeesta. Hanke kattaa koko liito-oravan esiintymisalueen EU:ssa, ja siihen osallistuu laaja joukko toimijoita sekä Suomesta että Virosta. Myös Metsähallitus Metsätalous on mukana hankkeessa.

Toinen tänä vuonna rahoituksen saanut hanke on Rannikko-LIFE, jossa kunnostetaan rannikon ja saariston merkittäviä elinympäristöjä, kuten paahdealueita, rantaniittyjä, lehtoja ja hakamaita kahdeksalla suojelualueella Suomenlahdelta Perämerelle.

– Kolmas käynnistyvistä hankkeista on Beetles-LIFE, jolla kunnostetaan ja suojellaan kahdeksan harvinaisen kovakuoriaislajin elinympäristöjä, Tiira kertoo.

Tiira haluaa muistuttaa, että Life-hankkeilla on merkittäviä vaikutuksia myös työllisyyteen. Nyt käynnistyvien hankkeiden työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan kaikkiaan noin 220 henkilötyövuotta.

– Haluamme osallistaa ja työllistää erityisesti nuoria, sillä juuri heitä ja kaikkia tulevia sukupolvia vartenhan me tätä suojelutyötä teemme, Tiira tuumaa.

TEKSTI LEENA HULSI • KUVA VASTAVALO

METSÄHALLITUKSESSA KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET:

Beetles-LIFE
CoastNet-LIFE
Freshabit-LIFE
Hydrologia-LIFE
Liito-orava-LIFE
Metsäpeura-LIFE
Paahde-LIFE
Saimaannorppa-LIFE