Valikko

DSC7404ok_copy.jpg
> Minua kiinnostaa luontoympäristö erityisesti siitä näkökulmasta, aktivoiko se ihmisiä liikkeelle, kertoo Raija Korpelainen.

Luonnosta hyvinvointia

Terveysliikunnan professori Raija Korpelainen on vakuuttunut luonnon hyvinvointivaikutuksista. Luonto aktivoi liikkumaan ja lisää myös psyykkistä hyvinvointia.

Oulun yliopiston terveysliikunnan professori Raija Korpelainen haluaa edistää erityisesti vähän liikkuvien fyysistä aktiivisuutta. Vähäinenkin lisäys liikunnan määrään tuo terveyshyötyjä varsinkin sellaisille, jotka eivät aiemmin ole liikkuneet juuri lainkaan.

– Terveysliikunnassa tutkitaan liikunnan terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Tavoitteena on edistää eri-ikäisten liikkumista ja fyysistä aktiivisuutta. Pääpaino on arkiliikunnan lisäämisessä, ei urheilussa. Itseäni kiinnostaa luontoympäristö erityisesti siitä näkökulmasta, aktivoiko se ihmisiä liikkeelle.

Kaikki arkiliikunta on hyödyllistä, mutta luonnossa liikkuminen tuo siihen vielä lisäulottuvuuden. Luonnossa on erilaisia tuoksuja, ääniä ja visuaalisia elementtejä, jotka aktivoivat ihmisen kaikkia aisteja. Kaunis ympäristö tuottaa myös mielihyvää.

– Jo pelkästään luonnossa oleskelu vaikuttaa stressihormonitasoon, verenpaineeseen ja mielialaan myönteisesti riippumatta siitä, yhdistetäänkö siihen liikuntaa vai ei. Lisäksi luonto näyttää aktivoivan myös liikkumaan.

Terveysliikunnassa mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti vähän liikkuvat ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevat sekä heidän aktivoimisensa. Oulun ODL Liikuntaklinikan tutkimuspäällikkönä työskentelevää Korpelaista kiinnostaa myös se, kuinka fyysisesti aktiivinen tai passiivinen elämäntapa rakentuu elämänkaaren aikana.

– Tiedämme kirjallisuudesta, että hyvä luontosuhde edistää onnellisuutta. Minua kiinnostaa, miten lasten ja nuorten luontosuhde voi ja jos se voi huonosti, niin miten sitä voitaisiin parantaa.

Moni keski-ikäinen on kotoisin maaseudulta tai pieneltä paikkakunnalta, jossa metsät ja pellot olivat vieressä. Myös monet kaupungissa asuneet ovat liikkuneet omien vanhempien tai isovanhempiensa kanssa luonnossa. Osa nykyvanhemmista on jatkanut omien vanhempiensa esimerkkiä ja vie lapsiaan luontoon, mutta osalle luonto on jäänyt vieraammaksi.

Luonnossa on erilaisia
tuoksuja, ääniä ja
visuaalisia elementtejä,
jotka aktivoivat
ihmisen kaikkia aisteja.

– Lapsia ja nuoria ei kannata syyllistää. Sen sijaan me aikuiset voisimme katsoa peiliin ja kysyä itseltämme, olemmeko omilla toimillamme tukeneet vai estäneet lastemme luontaista luonnossa liikkumisen intoa.

Osa vanhemmista kuljettaa lapsiaan joka paikkaan autolla ja pelkää lasten loukkaavan itsensä luonnossa liikkuessaan.

Luonto on tärkeä myös vanhuksille

Myös moni ikäihmisistä haluaisi liikkua ja ulkoilla, mutta he eivät joko uskalla tai pääse yksin ulos.

– Liikkuminen on yksi ihmisen perustarpeista. Monille vanhuksille luonnossa liikkuminen on ollut tärkeä osa elämää. Luonnossa on marjastettu, kalastettu ja metsästetty. Ikääntymisen myötä mahdollisuus luonnossa liikkumiseen on vähentynyt tai jäänyt jopa kokonaan pois.

– Meillä on vireillä hanke, jonka tavoitteena on edistää syrjäseudulla asuvien vanhusten luontoliikkumista vapaaehtoisverkoston voimin. Olemme keränneet sitä varten tietoa ja ideoita ikäihmisten parissa työskenteleviltä.

Luonnon hyvinvointivaikutuksien tutkimus on lisääntynyt merkittävästi 2010-luvulla.

– Viime vuosina lääketieteellisissä julkaisuissa on ollut artikkeleita luonnon yhteydestä ihmisen immuunipuolustusjärjestelmään. Tutkimusten mukaan lisääntyneiden allergioiden taustalla voi olla vähäisestä luontokosketuksesta johtuva immuunipuolustusjärjestelmän heikkeneminen, Korpelainen toteaa.

Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutukset tulisi ottaa huomioon myös kaupunkien kaavoitus- ja yhdyskuntasuunnittelussa. Hyvällä yhdyskunta- ja ympäristösuunnittelulla voidaan edistää kuntalaisten arkiliikkumista ja motivoida erityisesti vähiten liikkuvia.

– Hyväkuntoiset kevyen liikenteen reitistöt ovat tärkeitä, ja pienelläkin luontoalueella on merkitystä. Reittien varrelle pitäisi jättää paikkoja, joissa on puustoa luomassa metsäistä vaikutelmaa ja peittämässä rakennusten näkymistä.

Yhteistyötä Metsähallituksen kanssa

Korpelainen on tehnyt yhteistyötä Metsähallituksen kanssa terveyttä ja luontoliikuntaa edistävissä hankkeissa. Vireillä on myös uusia hankeideoita.

Oulun seudulla toteutetussa OpenAirhankekokonaisuudessa jaettiin tietoa lähiseudun liikuntamahdollisuuksista ja järjestettiin syrjäytymistä ehkäiseviä sekä työssä jaksamista tukevia luontopäiviä. Hankkeeseen kuului myös lähihoitajaopiskelijoille järjestetty koulutus, jonka avulla he oppivat hyödyntämään luontoa työskennellessään esimerkiksi päihdeongelmaisten, vanhusten, lasten tai kehitysvammaisten kanssa.

– On hienoa, että Metsähallitus jakaa luontoliikuntamahdollisuuksiin liittyvää tietoa ja madaltaa myös erilaisten erityisryhmien kynnystä luonnossa liikkumiseen.

Korpelainen on mukana myös Metsähallituksen Pohjanmaan alueen luonnonvarasuunnittelutyössä yhteistyöryhmän jäsenenä.

– Yhteistyöryhmässä on edustettuna hyvin erilaisia sidosryhmiä ja eri alojen asiantuntijoita. Työ on todella mielenkiintoista, ja sitä on tehty hyvässä hengessä. On selvää, että Metsähallituksen toiminnalla on iso merkitys sekä aluetaloudelle että kansalaisten hyvinvoinnille, Korpelainen sanoo.

TEKSTI SARI HILTUNEN • KUVAT STUDIO JUHA SARKKINEN