Valikko

Kaisa-Makarainen-Valokuvaaja-Joona-Kotilainen-Markkinointitoimisto-Tovari-15ok.jpg

Ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen:

”Luonto on kuntosalini, lenkkimaastoni ja kilpakenttäni”

Kaisa Mäkäräinen on jälleen kerran lähdössä innokkaasti uuteen kisakauteen. Luonnossa viihtyvällä huippu-urheilijalla on takanaan pitkä ja menestyksekäs ura. Maailmancupin hän on voittanut peräti kolmesti – viimeksi viime kaudella.

- Olisihan se ollut tyylikästä lopettaa maailmancupin kokonaisvoittoon, mutta jos on paloa itsensä kehittämiseen, niin miksi lopettaa? Nautin ammatistani edelleen. Tulevia tuloksia ei voi tietää, mutta urheilija on ammatissaan jokaisena harjoituspäivänäkin. Pyrin nauttimaan täysillä myös niistä, Kaisa Mäkäräinen pohtii.

Mäkäräisen ura ampumahiihtäjänä alkoi Joensuussa vuonna 2003, jolloin 20-vuotias urheilija tutustui lajiin Kontiolahdella. Yhteistyö Metsähallituksen kanssa alkoi pari vuotta myöhemmin.

– Metsähallituksen tuki oli todella arvokas asia. Oli korvaamattoman tärkeää, että sain Metsähallituksen kulkemaan rinnalleni silloin, kun en vielä itse uskonut ihan kaiken olevan mahdollista, Mäkäräinen hymyilee.

Alkuvuosina osa Metsähallituksen tuesta tuli metsänistutuksesta – enimmäkseen taimien istuttamisen hoitivat Kaisa Mäkäräisen tukijoukot. Nyt Ristijärvellä sijaitseva "Kaisan taimikko" on hyvässä kasvussa, minkä hiihtäjä itsekin totesi vieraillessaan nimikkotaimikollaan viime kesänä.

Tulevaisuudessa metsä saattaa kiinnostaa myös sijoituskohteena.

– Perheeni on aina omistanut metsiä ja hoitanut niitä itse, joten olen päässyt koko ikäni seuraamaan metsän kasvua, hoitoa ja hakkuita. Isä on monesti kannustanut minua metsänostoon, mutta vielä en ole sitä tehnyt. Ala on mielenkiintoinen ja myös sijoituskohteena houkutteleva, mutta koen, että minulla pitäisi olla vähän enemmän aikaa siihen. Ehkä sitten, kun hiihtohommat loppuvat, Mäkäräinen pohtii.

Luonto rauhoittaa

Metsä on Mäkäräiselle myös tärkeä työympäristö.

– Monessa lajissa suorituspaikat ja kisa-areenat ovat sisätiloissa ja halleissa. Minulle on erityisen tärkeää, että saan tehdä harjoituksia luonnossa. Luonto on kuntosalini, lenkkimaastoni ja kilpakenttäni. Suomessa vuodenaikojen vaihtelu mahdollistaa erityisen vuorovaikutuksen luonnon kanssa. Luonnossa on rauha, ja koen olevani siellä onnellinen.

Erityisen mielellään Mäkäräinen harjoittelee Kolin maastossa.

– Koli on minulle tutuin kansallispuisto. Olen varma, että urani jälkeen tulen viettämään vielä enemmän aikaa luonnossa ja pääsen tutustumaan paremmin muihinkin kansallispuistoihin.

Kotimaanmatkailu on jäänyt Mäkäräisellä viime vuosina vähiin, mutta tulevaisuudessa hän haluaisi matkustaa Suomessa enemmän. Intohimokseen hän mainitsee vaelluksen erilaisissa maastoissa, etenkin pitkillä reiteillä.

– Hyvin merkattuja luontopolkuja ei varmaan voi koskaan olla liikaa. Luontoa pitää helliä ja pitää huoli siitä, että siitä riittää nautintoa meille kaikille monessa eri muodossa.

"Teen parhaani joka päivä"

Tällä hetkellä Mäkäräinen asuu Joensuussa. Oma hirsitalo valmistui kaupungin lahjoittamalle tontille vuonna 2016.

– Hirsitalossa on hyvä asua, sisäilmanlaatu on todella hyvä. Parhaiten sen huomaa, kun tulee reissuilta kotiin. Ensimmäinen taloprojekti oli hieno ja opettavainen kokemus. Olen lopputulokseen suhteellisen tyytyväinen ja viihtyisin kotona enemmänkin. Istutusten ja pihahommien kanssa on kiva touhuta.

Millaisia ajatuksia tuleva kisakausi herättää urheilijassa? Entäpä jos katsoo pidemmälle tulevaisuuteen?

– Meillä on arvokisat tänä talvena vasta maaliskuussa, joten tarvitsen ehkä vähän kärsivällisyyttä alkutalveen.

– Haluan tehdä joka päivä kaikkeni, olipa kyse sitten harjoitus-, kilpailu- tai lepopäivästä. Kilpaileminen ja itsensä kehittäminen on edelleen kiehtovaa. Jatkan lajin parissa niin kauan kuin intohimoa ja terveyttä riittää. On kuitenkin selvää, että kovin montaa vuotta en todennäköisesti enää kilpaile tällä tasolla. Mutta jollakin tavoin kilpaurheilu säilyy elämässäni varmasti aina, Mäkäräinen sanoo.

TEKSTI MATLEENA YLIKOSKI • KUVA JOONA KOTILAINEN / TOVARI OY