Valikko

Y_SE_019_original.jpg

Luonto yhdistää ja innostaa liikkumaan

Luonnon hyvinvointivaikutuksista on saatu viime vuosina runsaasti lisää tietoa. Luonto innostaa liikkumaan sekä kohentaa fyysistä ja psyykkistä terveyttämme. Luonnossa
liikkumisella on myös myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia.

Liikunnan tiedetään ehkäise vän sydän- ja verisuonitau teja, kakkostyypin diabetesta sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Lisäksi liikunnalla on mielialaa kohentavia vaikutuksia. Useista terveysvaikutuksista huolimatta vain neljäsosa suomalaisista aikuisista liikkuu tutkimusten mukaan terveytensä kannalta riittävästi.

– Miehistä ylipainosta kärsii kaksi kolmasosaa ja naisista noin puolet. Liikkumattomuus lisää ylipainoa, ja ylipaino nostaa riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen. Diabetesta sairastaa 10 prosenttia suomalaisista, suurin osa tietämättään. Mielenterveysongelmat ovat puolestaan yleisin työkyvyttömyyden syy, liikuntatieteiden maisteri ja terveystieteiden väitöskirjatutkija Kati Vähäsarja kertoo.

vahasarjaDSC_5789.jpg
> Luonto liikuttamaan -hankkeessa järjestettiin yhteisiä luontoaktiviteetteja muun muassa erityistä tukea tarvitseville nuorille.

– Kaikki keinot fyysisen ja psyykki sen hyvinvoinnin edistämiseen ovat nyt tarpeen. Yksi merkittävä mutta hämmästyttävän vähän hyödynnetty mahdollisuus on luonto ja luonnossa liikkuminen, tutkija painottaa.

Vähäsarjan mukaan luonnon hyvin vointivaikutuksista on saatu viime vuosina paljon uutta tutkimustietoa eri aloilta. Luontoympäristön on todettu vaikuttavan myönteisesti fysiologiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä oppimiseen. Eniten tutkimusnäyttöä on luontoympäristön psyykkistä hyvinvointia edistävistä vaikutuksista. Luonnossa oleskelun ja jo pelkästään luontomaiseman katselun on havaittu ennaltaehkäisevän stressiä, edistävän stressistä palautumista ja kohentavan mielialaa.

– Jos luontoympäristöön yhdistetään liikkuminen, saadaan lisää fyysisiä terveysvaikutuksia. Luontoympäristössä liikkumisella näyttäisi olevan suotuisa vaikutus esimerkiksi verenpaineeseen, Vähäsarja sanoo.

Matalan kynnyksen kohtaamispaikka

Suomalaisten suosituin liikuntamuoto on ulkoilu, ja noin 60 prosenttia aikuisväestöstä ilmoittaa liikunneensa viimeksi luontoympäristössä.

– Luontoon on helppo lähteä liikkumaan myös niiden ihmisten, jotka eivät koe liikuntasaleja ja urheilukenttiä omakseen, Vähäsarja sanoo.

Psyykkisistä ja fysiologisista hyvin vointivaikutuksista puhutaan jo paljon, mutta luonnossa liikkumisen sosiaaliset vaikutukset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Metsähallituksen koordi noimassa Luonto liikuttamaan -hankkeessa saatiin hyviä tuloksia varsinkin syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien keskuudessa.

sivu19_DSC_9755kati_vahasarja.jpg
> Osa ihmisistä vierastaa sisätiloissa kokoontuvia liikuntaryhmiä. Luonto toimii matalan kynnyksen kohtaamispaikkana, Kati Vähäsarja sanoo.

Hankkeessa mukana olleille maa hanmuuttajille, pitkäaikaistyöttömille ja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille järjestettiin mahdollisuus osallistua ohjattuihin luontoaktiviteetteihin, jotka näyttivät lisäävän osallistujien voimavaroja ja parantavan sosiaalisia valmiuksia.

– Monelle on korkea kynnys osallistua si sätiloissa kokoontuviin ryhmiin. Luonnossa ei tarvitse välttämättä edes jutella kenenkään kanssa. Esimerkiksi Lieksassa meillä ei ollut yhteistä kieltä maahanmuuttajanaisten kanssa, mutta koimme silti yhteenkuuluvaisuutta lykkiessämme lastenvaunuja mäkisellä metsäreitillä, tutkija kertoo.

Vastaavia hyviä kokemuksia on myös pitkäaikaistyöttömille jär jestetyistä tapaamisista.

– Säännölliset tapaamiset kaikille tasa-arvoisessa luontoympäris tössä vahvistivat osallistujien itseluottamusta ja osallisuutta, mikä edistää myös työkyvyn ylläpitoa ja muuta aktiivisuutta.

Luonto on kaikkien ulottuvilla

Vähäsarja toimi Luonto liikuttamaan -hankkeen projektipäällikkönä ja on sen jälkeen kiertänyt luennoimassa luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista.

– Olisi tärkeää, että tieto hyvistä kokemuksista leviäisi laajasti eri alojen asiantuntijoiden keskuuteen. Luontoa ja lähimetsiä voisi opetuksen lisäksi hyödyntää paljon nykyistä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä työllisyyspalveluissa.

Vähäsarjan mukaan Metsähallitus on eräänlainen metsiin sisään heittäjä, joka madaltaa kynnystä lähteä liikkumaan ja tutustumaan luontoon. Kansallispuistoissa ja valtion retkeilyalueilla on paljon retkeilyä helpottavia palveluvarustuksia, ja paikallisilta asiantuntijoilta sekä luontoon.f-verkkosivuilta saa apua retkien suunnitteluun.

– Hyvinvointivaikutuksia saa niin kansallispuistoista kuin lähi metsistäkin, mutta joillekin jopa lähimetsään lähteminen saattaa olla vaikeaa. Yksin ei tule lähdettyä liikkeelle, ja varsinkin maahanmuut tajat voivat kokea lähimetsät pelottavina. Tarvittaisiin lisää matalan kynnyksen ryhmiä, joihin olisi helppo mennä mukaan ja joissa voisi liikkua yhdessä muiden kanssa.

Vähäsarja on huolissaan myös lasten ja nuorten liikkumisesta. Liikuntasuositusten mukaan alle 8-vuotiaiden pitäisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä.

– Suosituksen täyttyminen ohjatuissa ja maksullisissa liikuntahar rastuksissa on monelle mahdottomuus, joten lähimetsien tärkeyttä ei voi tässäkään mielessä korostaa liikaa. Luonnossa liikkuminen vanhempien kanssa tukee monin tavoin lapsen kasvua ja kehitystä, Vähäsarja muistuttaa.

TEKSTI SARI HILTUNEN • KUVAT MARKUS SIRKKA, VÄINÖ VÄHÄSARJA