Valikko

Punkaharju_Soveltavaa-luontoliikuntaa_180509-68HR_Petri-Jauhiainen.jpg> Jukka Parviainen (vas.) ja Tapio Loikkanen testasivat Punkaharjun reittien soveltuvuutta erilaisia apuvälineitä käyttäville retkeilijöille.

Luontoliikunnan apuvälineitä testattiin kansallismaisemassa

Esteettömyydestä ja soveltavasta luontoliikunnasta kiinnostuneita toimijoita kokoontui alkukesästä Punkaharjulle. Päivän aikana pohdittiin esteettömän luontoliikunnan mahdollisuuksia ja testattiin maastoon soveltuvia apuvälineitä.

Punkaharjulla järjestetty päivä on osa Polku luontoon -hanketta. Metsähallituksen koordinoiman hankkeen tavoitteena on kehittää soveltavan luontoliikunnan mahdollisuuksia, käytäntöjä ja viestintää yhteistyössä Soveltava Liikunta SoveLi ry:n ja kumppaniverkoston kanssa.

– Punkaharjun upeissa maisemissa kulkevat reitit eivät ole esteettömiä muun muassa korkeuserojen takia, mutta niillä kuitenkin pääsee kulkemaan hyvin myös apuvälineellä – varsinkin jos avustaja on mukana, pohtii apuvälineasiantuntija ja esteettömyyskartoittaja Jukka Parviainen Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:stä.

Rakennetussa ympäristössä esteettömyys on selkeää, mutta luonnossa sen määrittely ja toteuttaminen voi olla haastavaa.

– Ei kai ole olemassakaan täydellisen esteetöntä luontokohdetta, jossa kaikki pääsisivät liikkumaan. Luonnossa ympäristön kaltevuuksia ja jyrkkyyksiä on vaikea muuttaa, ja olosuhteisiin vaikuttavat luonnollisesti myös vuodenajat ja sääolot, toteaa Parviainen.

Liikkumista helpottavat rakenteet ovat tietysti tärkeitä, mutta esteettömyyden asiantuntijan mukaan oleellisinta ovat kuitenkin luontokokemukset ja -elämykset.

– Olisi tärkeää päästä aistimaan luontoa. Ihailemaan maisemaa, koskettamaan varpuja, nojaamaan puun runkoa vasten, haistamaan, maistamaan ja kuulemaan, Parviainen jatkaa.

Päivään osallistuneet reittien suunnittelijat, terveyden edistämisen ammattilaiset ja yrittäjät pääsivät itse testaamaan erilaisia apuvälineitä. Pienilläkin teoilla, opeilla ja kokemuksilla voi olla merkittävä vaikutus luontoliikunnan mahdollistamiseen. Päivä antoi ajattelemisen aihetta myös Metsähallituksen puistomestari Jukka-Pekka Mannerille.

– Esteettömyys- ja saavutettavuusasioita tulee varmasti jatkossa mietittyä enemmän. Välineitä testatessa huomasi, ettei maastoon soveltuvilla välineilläkään liikkuminen ole välttämättä kovin helppoa. Se lisäsi arvostusta ja ymmärrystä luonnossa apuvälineellä liikkuvia kohtaan, myöntää Manner.

Liikuttava luonto

Moni vamma tai sairaus ei näy päällepäin. Soveltavan liikunnan asiantuntija Virpi Mäkinen SoveLi ry:stä korosti jokaisen yksilöllisen terveydentilan vaikutusta. SoveLiin kuuluu 20 valtakunnallista kansanterveys- ja vammaisjärjestöä. Yhdistysten jäseninä on lähes puoli miljoonaa suomalaista.

– Pitkäaikaissairaan tai vammaisen luonnossa liikkujan voimavarat voivat vaihdella. Luontoon lähtöön vaikuttavat olennaisesti päivän kunnon ja liikkumiskyvyn lisäksi muun muassa luonnon olosuhteet ja sää sekä motivaatiotaso, Mäkinen muistuttaa.

Aiemmissa Polku luontoon -tilaisuuksissa on sivuttu usein luonnon merkitystä liikkumaan kannustavana tekijänä. Myös Mäkinen on vakuuttunut luonnon merkityksestä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

– Sairastuminen ja vammautuminen voivat olla raskaita prosesseja. Haluaisin kannustaa ja rohkaista jokaista omatoimiseen luonnossa liikkumiseen. Olennaista eivät ole kuljetut kilometrit, vaan jokaiselle sopiva mielekäs tekeminen luonnossa. Esimerkiksi liikuntaneuvojat, fysioterapeutit ja yrittäjät voisivat nostaa soveltavaa luontoliikuntaa esille, Mäkinen rohkaisee.

Selkeä etukäteistieto on tärkeää

Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen edustajat Mäkinen ja Parviainen korostivat myös viestinnän merkitystä.

– Jokaisen tarpeet ovat yksilölliset, ja asiakas arvioi aina itse kohteen sopivuuden. Alueen palveluita ja reittejä tulisi kuvata niin selkeästi, että asiakas voi jo etukäteen kotisohvalla arvioida, soveltuuko luontokohde tai aktiviteetti hänelle, Mäkinen huomauttaa.

– Suomessa on paljon kohteita, jotka voisivat hyvällä opastuksella ja viestinnällä soveltua aika helposti erilaisille vammaryhmille, Parviainen sanoo.

Esteettömyyden edistäminen on osa Metsähallituksen vastuullisuusohjelmaan kuuluvaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, jonka uusiminen käynnistyi tänä syksynä.

TEKSTI RIIKKA MANSIKKAVIITA • KUVA PETRI JAUHIAINEN