Valikko

IMG_0647.jpg
> Kumikintaiden pitelemä rysä jytkähtelee lupaavasti, ja kalastajan ilme kirkastuu.

Made ui rysään Lokan altaalla

Mateen talvinen rysäpyynti on noussut muiden kaupallisten kalastussesonkien joukkoon Lokan tekoaltaalla Sodankylässä. Herkullisena keittokalana tunnettu matikka päätyy Euroopan suurimmalta tekojärveltä päivässä kauppojen kalatiskeille eteläisintä Suomea myöten.

Tammikuinen päivä valkenee Lokan kalasatamassa Sodankylässä muutaman asteen pakkassäässä. Kaamoksen selkä on taittunut, mutta aurinko ei vielä jaksa valaista EU-alueen suurinta tekoallasta. Selkeällä säällä horisontista erottaisi Sompion kairan tunnusmerkit, kolmen peninkulman päässä kohoavat Nattastunturit. Nyt ne kuitenkin peittyvät valkoiseen huntuun, joka peittää näkymän järven isolle selälle.

Kalastaja Erkki Pyhäjärvi viimeistelee poikansa Akin kanssa moottorikelkan rekiin pakattavaa kuormaa. Kyytiin nostetaan kalalaatikoita, pitkälaippainen moottorisaha, lumilapiot ja suurikokoinen haavi.

Hetken päästä kaksi kelkkaa pärähtää käyntiin ja suuntaa parin kilometrin päässä sijaitsevan Neitykäisen jokisuun liepeille, missä hiekkasaaren laidassa odottaa ensimmäinen pyydys – itse tehty potkurysä. Alkutalven jäillä viritetty rysä on monimutkainen kokonaisuus, joka on kaikkiaan 50 metriä pitkä ja jonka suuaukko on halkaisijaltaan kolmimetrinen. Kalalla on tilaa uida pyydyksessä, joten kokuvälit saavat olla pitkiäkin.

– Pyydyksen virittäminen on sen rakentamisen ohella pyynnin työläin vaihe. Rysä viritettiin alkutalvesta, ja sen voi purkaa vasta jäiden sulettua, Pyhäjärvi kertoo lapioidessaan lunta avannon päältä.

Jännitys ei katoa

Pyhäjärvi viipaloi umpeen jäätyneen kokuavannon moottorisahalla Akin kauhoessa jäälohkareet lapiolla sivuun. Pienemmästä avannosta vapautetaan rysän perää paikallaan pitävä naru, ja isommalle avannolle kyykistynyt isä Pyhäjärvi tavoittaa pitkän sauvan kärkeen kiinnitetyllä koukulla rysän suuaukon kolmimetrisestä vedestä. Pyhäjärven ilmeestä on luettavissa jännitys, vaikka pian kaksikymmentä vuotta ammatikseen kalastanut lokkalainen on ollut samassa tilanteessa jo tuhansia kertoja. Kumikintaiden pitelemä rysä jytkähtelee lupaavasti, ja kalastajan ilme kirkastuu.

– Kyllä täällä jotakin on!

Raskas pyydys nousee vähitellen kohti avantoa, ja pian veden rajassa käy melkoinen kuhina. Kymmeniä parikiloisia mateita muljahtelee kokuavannon suulle vedetyssä pussissa, ja erottuupa joukosta pari useampikiloista haukeakin. Saalis nousee jäälle haavillinen kerrallaan, ja verestyksen jälkeen kalat päätyvät mustiin styroksilaatikoihin.

IMG_0666.jpg
> Mateesta on tullut hyvä sesonkituote sydäntalvelle.

Puolen tunnin päästä avannolle saapumisesta kelkan vetämän reen kyytiin on lastattu lähes sata kiloa mateita ja rysä on laskettu uudelleen pyyntiin. Siirrymme puolen kilometrin päässä olevalle rysälle, jonka anti on laiha: pienemmän rysän perältä löytyy yksi puolikiloinen made, jonka kalastaja päättä jättää seuraaville houkuttimeksi. Kolmas rysä antaa vielä parikymmentä kiloa tummaa turskan sukulaista. Päivän tilausmäärä on täyttynyt, joten suuntaamme takaisin kalasatamaan.

Laitoshyväksytyt käsittelytilat takaavat laadun

Laitoshyväksytyssä hallissa vastapyydetyt mateet huuhdellaan ja pakataan jäiden kera astioihin, jotka matkaavat vielä saman päivän aikana myyntiin sodankyläläiskaupan kalatiskille.

Samaan aikaan järveltä kalasatamaan hurauttavat Yrjö Lokka ja Hannes Oksanen . Hekin vetävät kelkkojensa perässä noin satakiloista madekuormaa, joka matkaa käsittelyn jälkeen jo seuraavaksi aamuksi etelän kauppoihin. Lokasta pyydettyä kalaa toimitetaan myös Sodankylän uuteen keskuskeittiöön, jossa lähialueiden raaka-aineiden hyödyntäminen on otettu kantavaksi teemaksi.

Euroopan unionin alueen suurimman tekoaltaan merkittävin saaliskala on ollut pitkään peledsiika, mutta kannan ollessa nyt alhaalla on kalastajien pitänyt keskittyä voimakkaammin muihin kalalajeihin. Lokan ja viereisen Porttipahdan tekoaltailla pyydetään myyntiin nykyisin pääasiassa haukea ja ahventa – siikaa unohtamatta. Lisäksi kalastajat ovat saaneet lisäansioita hoitokalastamalla altaiden roskakalaa pois EU-rahoitteisessa hankkeessa, joka toteutettiin parina menneenä kesänä.

– Silloin tuli semmoisia kalasaaliita, että eipä ole ennen nähty. Yli puolenkymmentä tonnia yhdeltä rysältä särkiä ja muuta roskakalaa, seassa toki myyntiin kelvannutta haukea, ahventa ja siikaakin, Pyhäjärvi muistelee.

Kaupallinen mateenpyynti alkoi pitkän tauon jälkeen muutama vuosi sitten, kun kotitarvekalastajien koukkuihin alkoi tarttua entistä suurempaa matikkaa.

– Mateet olivat pitkään liian pieniä pyydettäväksi, mutta nyt keskikoko on puolestatoista kahteen kiloa eli parasta mahdollista ruokakalaa. Mateesta on tullut hyvä sesonkituote sydäntalvelle. Se pitää meidät muutaman viikon kiireisinä, Pyhäjärvi kertoo.

– Viime talvena Hanneksen kanssa saimme yksistään parituhatta kiloa madetta, Lokka vinkkaa sivusta.

Kalasatamassa käy nyt melkoinen maderalli, vaikka enemmänkin tekijöitä halliin mahtuisi.

– Osuuskuntatoiminnan alkaessa 90-luvun lopulla meitä ammatikseen kalastavia oli yli kolmekymmentä. Nyt ympärivuotisia ammattipyytäjiä on vain kymmenkunta, ja suurin osa lähestyy eläkeikää. Nuoria kalastajia tarvittaisiin molemmille altaille, Pyhäjärvi sanoo.


Kotimaiselle sisävesikalalle riittää kysyntää

IMG_0887pie.jpg
> Metsä-Lapin alueella toimii 27 ammattimaista kalastajaa, mutta pääelinkeino kalastus on vain harvalle.

Kyllästyminen tuhansia maantiekilometrejä edestakaisin matkaavaan norjalaiseen kassiloheen vai lähiruuan arvostuksen nousu? Syitä voidaan arvailla, mutta kotimaisen sisävesikalan kysyntä on yksiselitteisesti kasvanut. Mutta kuka kalan tulevaisuudessa järvistä pyytää?

– Vanha sanonta, jonka mukaan kalastajiksi synnytään eikä aleta, näyttää valitettavasti pitävän paikkansa. Lapissa ammatikseen pyytävien keski-ikä on noussut jo lähelle 60 vuotta, kertoo Metsä-Lapin kalastusvesistä vastaava eräsuunnittelija Tapani Partanen Metsähallituksesta.

Vuoden alusta voimaan astunut uusi kalastuslaki luokittelee ammattikalastajat kaupallisiksi kalastajiksi. Muutoksen myötä muut kuin kaupallisten kalastajien rekisteriin merkityt kalastajat eivät saa myydä sisävesiltä kalastamaansa saalista. Poikkeuksen muodostavat suoraan kuluttajalle myytävät satunnaiset ja vähäiset kala- tai rapuerät.

Metsä-Lapin alueella toimii rekisterin mukaan 27 ammattimaista kalastusta harjoittavaa henkilöä, joista vain harvalle kalastus on pääelinkeino.

– Suurimmalla osalla rekisteröityneistä kalastus on vain sivutyö esimerkiksi matkailupalveluiden ja poronhoidon rinnalla, Partanen sanoo.

Metsä-Lapin merkittävimmät ammattikalastukseen käytettävät vedet ovat Lokan ja Porttipahdan tekojärvien lisäksi Pellon kunnassa sijaitsevat Miekojärvi, Raanujärvi ja Iso-Vietonen sekä Sodankylän Unarijärvi ja Ranuan Simojärvi. Rahassa mitattuna muikku on luonnonvesien arvokkain saalis, mutta etenkin Pellon vesissä luontaisesti lisääntymään alkanut kuha tulee ahvenen kanssa hyvänä kakkosena.

– Kalaa pyydetään ympärivuotisesti, mutta painotus on vahvasti kesässä. Talvikalastuksella on merkittävä rooli vain muutamille kalastajille.

Investoinnit lupaavat hyvää

Ylä-Lapissa kaupallinen kalastus keskittyy käytännössä pelkästään Inarijärveen, jossa siika on ylivoimaisesti merkittävin saaliskala.

– Alueen 34 rekisteröityneestä ammattikalastajasta 14 on EU-tukikelpoisia, kokopäiväisiä ammattipyytäjiä. Heistä kaikki kalastavat Inarilla, kertoo elinkeinokalatalouden koordinaattori Markku Ahonen Lapin kalatalouden toimintaryhmästä.

Ahonen jakaa huolen ammattikalastajien ukkoutumisesta, vaikkakin uudet investoinnit muun muassa käsittelytiloihin ja kalasatamien kunnostuksiin lupaavat hyvää.

– Inarin kirkonkylän kalasataman käsittelytilat saivat juuri laitoshyväksynnän, ja Pellon Sirkkakoskella remontti on jo siinä vaiheessa, että hyväksyntää voidaan pian hakea. Lainvaatimien tilojen myötä kalaa voidaan myydä kaikkialle.

Vuoden alusta voimaan tullut uusi kalastuslaki siirsi yleisvesien kalastusasioiden hoidon kalastusalueilta Metsähallitukselle. Uudistuksen myötä kaupallisen kalastuksen luvat sisävesien yleisalueille myöntää jatkossa Metsähallitus.

– Joistakin harhakäsityksistä poiketen kalastaminen ei ole mitään elämäntapataiteilua vaan huipputekniikkaa hyödyntävää ja vakavasti otettavaa yritystoimintaa siinä missä mikä tahansa muukin. Työtä tekemällä pääsee varmasti ansioille, Ahonen lisää.

OLLI AUTONEN