Valikko

siida.jpg

Saamelaismuseo ja luontokeskus Siida 20 vuotta

Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi museo ja luontokeskus järjestävät muun muassa yhteisiä kulttuuriekologisia näyttelyitä.

Arkkitehti Juhani Pallasmaan suunnittelema uudisrakennus Siida avattiin yleisölle huhtikuussa 1998 vanhan ulkomuseon viereen. Vuonna 1999 Saamelaismuseo sai valtakunnallisen erikoismuseon statuksen. Siidan tiloissa toimii Saamelaismuseon lisäksi Ylä-Lapin luontokeskus Siida sekä Ravintola Sarrit. Ainutlaatuinen ulkomuseo on edelleen tärkeä osa Saamelaismuseon näyttelytoimintaa.

Sari_istuu_1500_pysty_Kirsi_Ukkonen_u.jpg
> – Siidalla on valmis tarina – sitä ei tarvitse keksiä, museonjohtaja Sari Valkonen kertoo.

Saamelaismuseo Siida on Suomen saamelaisten kansallismuseo, mikä tuo museojohtaja Sari Valkosen mukaan myös valtavan vastuun. Hän toivoo saamelaisten pitävän Siidaa omanaan.

– Meillä on mahdollisuus välittää tietoa saamelaiskulttuurista ja perinteistä. Siidalla on valmis tarina: sitä ei tarvitse keksiä ja tiedon oikeellisuuteen voi luottaa, Valkonen kertoo.

Saamelaismuseon ja Metsähallituksen luontokeskuksen välinen yhteistyö Siidassa on luontevaa, sillä pohjoinen kulttuuri on tiukasti sidoksissa luontoon. Valkonen pitää Metsähallitusta hyvänä kumppanina, jonka kanssa resursseja voidaan jakaa.

– Siidassa on yhteistä markkinointia, luonto- ja kulttuurikasvatusta, yhteisiä tapahtumia sekä vaihtuvia näyttelyitä, Valkonen summaa ja toivoo Metsähallituksen lisäävän luontokeskuksen resursseja laajennuksen yhteydessä.

Jo miljoona näyttelyvierasta

20-vuotiaan Siidan seinät pullistelevat: kävijämäärä vuonna 2017 oli huikeat 122 288. Lisäystä edelliseen vuoteen oli lähes 5 000 vierailijaa. Näin isolla kävijämäärällä on myös iso aluetaloudellinen vaikutus.

Kävijäkuntaa voi rohkeasti kutsua kansainväliseksi, sillä viime vuonna Siidassa vieraili ihmisiä 107:stä eri maasta. Italialainen Paolo Moriconi rikkoi Siidan miljoonan näyttelykävijän rajan 1. joulukuuta 2017.

Monien elämysten palvelukokonaisuus

Metsähallituksen asiakaspalvelupiste Luontokeskus Siidassa on oivallinen alkupiste niin luontoretkelle, kalastusreissulle kuin pidemmälle vaelluksellekin. Luontokeskus Siida järjestää vuosittain useita pohjoisen luonnon erityispiirteisiin, luonnonsuojeluun, ympäristökasvatukseen ja luontokuvaukseen liittyviä näyttelyitä ja tapahtumia. Siida Shopista voi ostaa matkamuistoja, kirjallisuutta ja käsitöitä. Kesäisin Siidan yhteydessä olevassa ulkomuseossa esitellään erilaisia saamelaisia asuinmuotoja sekä pyyntitapoja. Ulkomuseon alueella on myös kivikautinen asuinpaikka.

Luontokasvatusta yhteistyönä

Metsähallituksen luontokeskus ja Saamelaismuseo tekevät Siidassa yhteistyötä myös lasten saamenkielisen kulttuuri- ja luontokasvatuksen hyväksi.

– Ohjelmassa on vuosittain toistuvia tapahtumia sekä erilaisiin teemoihin liittyviä yksittäisiä saamenkielisiä kulttuuri- ja luontokasvatuskokonaisuuksia. Käytössä ovat kaikki Suomessa puhuttavat saamen kielet, kertoo Kirsi Ukkonen Luontokeskus Siidasta.

TEKSTIT PENTTI PIESKI • KUVA KIRSI UKKONEN

Kansallismuseon saamelaiskokoelma siirtynee Siidaan

SUOMEN vanhimmat saamelaisesineet sijaitsevat Kansallismuseon saamelaiskokoelmassa, joka käsittää noin 2 600 esinettä. Kokoelma siirretään Siidaan todennäköisesti 2020-luvun alussa Siidaan suunnitteilla olevan laajennuksen valmistuttua. Nykyaikaisten kokoelmatilojen lisäksi laajennukseen on suunniteltu yhteisöllinen monitoimitila, joka mahdollistaa kokoelmien esittelemisen ja tutkimisen vuorovaikutteisesti yhteisön kanssa.

Laajennuksen on suunniteltu valmistuvan vuonna 2022. Sen yhteydessä myös nykyiset tilat muuttavat muotoaan. Päänäyttely säilyy nykyisellä paikallaan, mutta Siidan yläkerrassa oleva ravintola siirtyy uuteen siipeen pääsyliputtomalle alueelle. Lisäsiipeen tulee myös toimisto- ja kokoelmatiloja. Myös aulatilat väljenevät. Laajennuksen toteuttaa Senaatti-kiinteistöt. Metsähallitus toimii jatkossakin Siidan tiloissa vuokralaisena. Lisätilaa saadaan kokoelmatiloille 1 000 neliötä ja ravintolalle 400 neliötä.

Metsähallituksella ja Saamelaismuseolla on Siidassa yhteensä yli 20 työntekijää. Työntekijämäärä on kaksinkertaistunut alkuajoista, jolloin työntekijöitä oli molemmilla vain viisi. Lisäneliöitä tarvitaan Siidassa kipeästi, jotta Saamelaismuseo voi täyttää tehtävänsä valtakunnallisena erikoismuseona.

– Tilat ovat olleet ahtaat jo viimeiset 10 vuotta, Metsähallituksen puistonjohtajan sijaisena toimiva Tarja Tuovinen toteaa.

Laajennuksen kustannusarvio on 14,5 miljoonaa euroa, ja myös näyttelyn uudistus maksaa miljoonia euroja. Valtioneuvosto käsittelee rahoitusta huhtikuun alussa.

– Laajennus vaikuttaa nyt olevan lähempänä kuin koskaan. Meillä on suuri tarve lisätiloille. Siida on menestyvä kohde, ja matkailu kasvaa Inarissa koko ajan. Laajennus antaa monia mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen. Tarkoituksena on myös avata enemmän ovia saamelaiskulttuuriin ja madaltaa kynnystä tutustua museoon ja sen toimintaan, museojohtaja Sari Valkonen kertoo.

Siidan historiaa

Sámii Litto – Saamelaisten yhdistys ry. perusti Saamelaismuseon Inariin vuonna 1959. Samalla alkoi ulkomuseon rakennusten ja esineiden keräystyö, ja ulkomuseon ensimmäiset rakennukset siirrettiin nykyiselle museoalueelle vuonna 1960. Saamelaismuseo avautui yleisölle kesäkaudeksi 1963 Pohjoismaiden ensimmäisenä itsenäisenä saamelaismuseona.

Metsähallituksen luontokeskusta kaavailtiin aluksi Lemmenjoelle, mutta lopulta luontokeskus päätyi museon kumppaniksi Siidaan.

Siidan 20-vuotista taivalta juhlittiin maaliskuun 27. päivänä.