Valikko

utounnamed.jpg
> Utön tyrskyt houkuttelevat saarelle luontokuvaajia ja myrskybongareita.

Talvinen saaristo lumoaa

Utön majakkasaari on todiste siitä, että saaristoon voi ja kannattaa matkustaa myös kesäsesongin ulkopuolella. Henkeäsalpaava luonto ja paikalliset yrittäjät takaavat, että matkailijoille riittää elämyksiä saaristossa myös talvisin.

Keskellä tyrskyävää Saaristomerta sijaitsee Utö, Suomen eteläisin vakituisesti asuttu saari. Kesäisin sen idyllinen saaristokylä täyttyy matkailijoista, jotka ovat tulleet nauttimaan saaristoluonnosta ja kuulemaan tarinoita Utön värikkäästä historiasta.

Toisin kuin usein luullaan, elämä saaristossa ei pääty kesään. Utö Havshotel tarjoaa hotellimajoitusta myös talvella, ja hotellin lisäksi Utössä palvelevat esimerkiksi kauppa ja museo. Yhteysalus M/S Eivor kuljettaa ihmisiä saarille läpi vuoden.

44772674_297990074258966_1937684842166616064_o.jpg
> Saaristossa talven pimeys ja valosaasteeton taivas antavat hienot olosuhteet tähtitaivaan tarkkailuun.

Talvella Utön majakkasaarelle matkailijoita houkuttelevat karu ja voimakas luonto, dramaattiset tarinat sekä ennen kaikkea mahdollisuus rauhoittumiseen.

– Haluamme tarjota paikan, jossa ihminen saa olla hetken täysin rauhassa. Irtioton jälkeen omaa arkeaan jaksaa taas paremmin, kertoo yrittäjä Mia Salomäki, joka osti Utö Havshotelin kumppaninsa Mikko Fagerroosin kanssa tämän vuoden alussa.

Elämyksiä luonnon ehdoilla

Turistien lähdettyä ja ilmojen kylmettyä saaristo näyttää toisen luontonsa. Syksyn ja talven äkillisesti muuttuvissa sääoloissa luonnon läheisyyden tuntee erityisen voimakkaasti.

– Kun meri suuttuu, se heittää veden todella korkealle. Jos myrskyn aikaan sattuu Utölle, on varmasti onnellinen, että pääsee sisätiloihin ja että on tukevaa maata jalkojen alla, Salomäki naurahtaa.

Ulkosaaristossa sijaitseva Utö tietää vihaisten vesien voiman. Ajan saatossa saaren lähistölle on haaksirikkoutunut useampikin alus, ja tarinat hukkuneista ja pelastuneista ovat iso osa saaren mystiikkaa. Syksyinen ja talvinen saaristo tarjoaa elämyksiä niin myrskybongareille kuin historiastakin kiinnostuneille.

Lintuharrastajat ja valokuvaajatkin pitävät Utötä vaikuttavana retkikohteena. Syksyllä ja keväällä lintujen muuttoaikaan saarella voi nähdä lukuisia harvinaisiakin lintulajeja. Myös talvi on Utöllä luonnon tarkkailuun kiinnostavaa aikaa, sillä lintujen muuttokausi jatkuu myöhään ja meri pysyy ulkosaaristossa auki pitkälle talveen.

– Syksy ja talvi ovat saaristossa todella hienoja vuodenaikoja niille, jotka kestävät keliä. Talven pimeys ja valosaasteeton taivas antavat hienot olosuhteet tähtitaivaan tarkkailuun – missään eivät tähdet ole niin lähellä kuin täällä, Salomäki kuvailee.

Saaristoidylliä myös talvella

Vaikka Utö on asuinpaikkana haastava ja karu, asuu siellä vakituisesti kymmeniä ihmisiä. Eloisalla saarella on oma koulu, ja asukkaat järjestävät tapahtumia ympäri vuoden. Salomäki uskoo, että kyläläisten asenne on pääsyy Utön tunnettuun lämpimään ja levolliseen tunnelmaan.

"Syksy ja talvi ovat
saaristossa todella
hienoja vuodenaikoja."

– Täällä asuu ihmisiä, jotka haluavat asua täällä ja jotka tietävät selviytyvänsä ääriolosuhteissa. Siitä syntyy saaren asukkaiden olemisen tapa ja tapa kohdata myös muita. Salomäki itse mainitsee Utön vetonauloiksi luonnon, levon ja Utö Havshotelin ruuan.

– Ihmisen perustarpeet tulevat täällä tyydytetyiksi, ja ne tulevat tyydytetyiksi hyvin, hän kiteyttää.

Salomäki ja Fagerroos pyrkivät pitämään hotellinsa auki vuoden ympäri ja uskovat, että talvimatkailun kehittämiseen on monenlaisia mahdollisuuksia. Matkailukauden laajentaminen edellyttää itsenäisyyteen tottuneilta saarilta yhteistyötä ja ennen kaikkea rohkeutta yksittäisiltä yrittäjiltä. Palveluja pitäisi uskaltaa tarjota myös kesäkauden ulkopuolella ja totuttaa ihmiset pidempiin aukioloihin.

– Olemme aina ajatelleet, että saaristoa pitäisi hyödyntää kaikkina vuodenaikoina. Kaikki lähtee siitä, että yrittäjät pitävät ovensa auki. Ympärivuotisen palvelutarjonnan kehittämiseen kannattaa todellakin panostaa, Salomäki sanoo.

TEKSTI SUVI-ANNI HUHTINEN • KUVAT JUHA HAANPÄÄ, LAURI PAASIO / HONEY SMUGGLERS

SAARISTOMEREN KANSALLISPUISTO

• Perustettu 1983.
• Pinta-ala noin 500 neliökilometriä, josta 93 prosenttia on vettä.
• Kuivan maan pinta-alasta hoidettuja perinnemaisemia on noin 10 prosenttia (3 neliökilometriä).
• Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa alueen retkeilyreittien ja rakenteiden huollosta.
• Kansallispuistoon kuuluu yli 2 000 ja yhteistoiminta-alueeseen noin 8 400 saarta ja luotoa.

kartta.png< Ympäri vuoden liikennöivä yhteysalus M/S Eivor pysähtyy tarvittaessa viidellä kansallispuiston
yhteistoiminta-alueeseen kuuluvalla saarella. Matkakohteisiin ja kuljetuksiin kannattaa tutustua etukäteen, sillä talvella palveluita saatetaan tarjota saaristossa vaihtelevasti.

Jurmo

• Satujen ja merirosvotarinoiden saari, jolla on rikas kasvi- ja lintulajisto.
• Tutustumisen arvoisia kohteita arkeologiset jäännökset, vanha tuulimylly, Jurmon hautausmaa sekä kappeli vuodelta 1846.

Utö

• Suomen eteläisin saari, jolla on ympärivuotista asutusta.
• Tutustumisen arvoisia kohteita Utön majakka, rukoushuone, Österängen (Itäniitty), Stenhuset-kotiseutumuseo ja hautausmaa.

Berghamn

• Perinnemaisemien saari, jonka pohjoisrannalla sijaitsee vanha kalastajatila.
• Tutustumisen arvoinen kohde luontotupana toimivat Västerbyn tilan kaksi rantavajaa, joissa on esillä Skärgårdsfiske – Kalastus saaristossa -niminen näyttely ympäri vuoden.

Nötö

• Yksi Saaristomeren kansallispuiston suurimpia saaria.
• Tutustumisen arvoisia kohteita soiva kivi, pieni puukirkko ja vanha tuulimylly.

Aspö

• Kodikas ja pieni saari, joka on tunnettu musiikistaan.
• Tutustumisen arvoinen kohde punakattoinen kalkkikivikirkko.

Lisätietoa: www.luontoon.fi/saaristomeri/ palvelut www.utohotel.fi