Valikko


Ennätysmäärä uhanalaisia valkoselkätikkoja Suomessa

Metsähallituksen, WWF:n ja BirdLife Suomen kartoituksissa löytyi yli 250 valkoselkätikan parireviiriin viittaavaa havaintopaikkaa, joilta varmistettiin 140 pesintää. Määrä on suurin kolmekymmenvuotisen kartoitushistorian aikana.

Viimesyksyisen massavaelluksen jäljiltä pesimäaikaisia valkoselkätikkahavaintoja saatiin Ahvenanmaata ja Keski-Lappia myöten. Reviirimäärät lisääntyivät lähes 70 kappaleella edellisvuosiin verrattuna, ja vuoden 2014 pesälöytöennätys (125) ylittyi selvästi.

– Valkoselkätikan suojelu on purrut hitaasti ja varmasti. Kanta on päässyt hitaaseen kasvuun, mutta tuhansien yksilöiden massavaellus idästä oli mahtava piristysruiske kannankehitykselle. Lajin yksilöitä havaittiin vielä pesimäkaudellakin aina Brändöstä Sodankylään asti, iloitsee suunnittelija Timo Laine Metsähallituksen Luontopalveluista.

Valkoselkätikan pesimäalueet painottuvat edelleen vahvasti maan itä- ja kaakkoisosiin. Kasvua on rannikkomaakunnissa Kymenlaaksossa ja Uudellamaalla.

– Valkoselkätikan ahdingon syynä on ollut lehti- ja lahopuustoisten metsien väheneminen, sillä lajin tärkein ravinto löytyy lahosta lehtipuusta, pesäkolokin koverretaan tavallisimmin lahopökkelöön. Valkoselkätikan elinympäristövaatimukset pitää ottaa huomioon myös talousmetsien hoidossa, sillä suojelualueet eivät riitä elinvoimaisen kannan ylläpitämiseksi, Laine muistuttaa.

– Hitaasta elpymisestä ja lieventyneestä uhanalaisuusluokituksesta huolimatta vaarantunut valkoselkätikka vaatii edelleen seurantaa, suojelua ja elinympäristöjen hoitoa selviytyäkseen, Laine muistuttaa.

Kuva: Vastavalo