Valikko

unnamedok.jpg
> Jännevirran sillan rakentaminen Kuopiossa on ollut yksi suurimmista tänä vuonna käynnissä olleista rakennusurakoista.
Suomen kuudenneksi pisin silta on 577 metriä pitkä.

Hyvä infra on ilmastoteko

Rakentaminen on ollut Suomessa viime vuosina vilkasta, mutta nyt maa- ja vesirakentaminen on alkanut hiipua. Siihen kannattaisi kuitenkin panostaa, sillä hyvä infra on elintärkeää niin Suomen kuin ilmastonkin kannalta.

INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö kertoo, että liikenneinfraan on luvassa ensi vuodelle 400 miljoonaa euroa vähemmän määrärahoja.

– Hallitus on onnistunut pitämään liikenneinfraan sitoutuneen korjausvelan aisoissa, mutta määrärahojen pieneneminen johtaa siihen, että velka kasvaa jälleen, Syrjö varoittaa.

Rahoitusvajetta voidaan kuitenkin paikata hyvällä suunnittelulla. Liikenneministeriöstä odotetaan parhaillaan runkoverkkoasetusta, jolla on tarkoitus säätää valtakunnalliseen runkoverkkoon kuuluvista maanteistä ja rautateistä sekä niillä noudatettavasta palvelutasosta.

– INFRAn tavoitteena on saada Suomi nelikaistaiseksi ja kaksiraiteiseksi. Tämä olisi ilmaston, liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta tärkeää, Syrjö sanoo.

Hän muistuttaa, että tulevassakin runkoverkossa voi olla hoitoluokiltaan eritasoisia teitä, sillä hoitoluokat perustuvat liikennemääriin.

– Liikenteen sujuvoittaminen ja henkilöliikenteen ohjaaminen julkisiin kulkuneuvoihin pienentävät hiilijalanjälkeä ja hidastavat siten ilmastonmuutosta, Syrjö korostaa.

Infraan tarvitaan kiviaineksia

Suomen maaperän ja ilmaston vuoksi teiden, rautateiden ja rakennusten perustuksiin tarvitaan runsaasti kiviaineksia. Meillä niitä käytetään asukasmäärään suhteutettuna eniten Euroopassa.

– Jokainen suomalainen käyttää vuosittain reilun nuppikuormallisen eli noin 26 000 kiloa kiviaineksia, Syrjö havainnollistaa.

Rakentamisessa pyritään käyttämään lähikiviainesta, mutta kiviainesvarannot eivät ole jakaantuneet kysyntään nähden parhaalla mahdollisella tavalla.

– Kiviaines kyllä riittää, mutta sillä, minkä verran sitä joudutaan kuljettamaan, on suuri merkitys. Usein puolet kiviaineksen hinnasta muodostuu kuljetuksesta.

Rakennuksilla kiviaineksia yritetään myös kierrättää mahdollisimman paljon. Lisäksi rakentamisessa pyritään lisäämään niin sanottujen keinokiviainesten eli tuhkan, kuonan ja teollisuuden sivutuotteiden käyttöä.

– Nämä ovat CE-merkittyjä tuotteita, ja toivoisimme, että myös tilaajat edistäisivät niiden käyttöä.

– Ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja kompensoimiseksi olemme käynnistämässä myös biodiversiteettihanketta, jossa luodaan malleja muun muassa ottopaikkojen jälkikäytöstä, kasvihotelleista ja kasvien siirtämisestä, Syrjö kertoo.

TEKSTI HANNA KAURALA • KUVA LIIKENNEVIRASTO / JETRO MATILAINEN

INFRA ry

• Infrarakentamisen ammattilaisten toimialaja työnantajaliitto.
• 1 500 jäsenyritystä, jotka työllistävät 16 000 infra-ammattilaista.
• Jäsenten yhteenlaskettu liikevaihto 4,7 miljardia euroa.
• Osa Rakennusteollisuus RT:tä ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ta.

Esimerkki ottoalueen jälkikäytöstä
http://www.rudus.fi/vastuullisuus/lumo-ohjelma/suomies