Valikko

Ilmastonmuutos lisää metsätalouden riskejä

Ilmastonmuutoksen torjuminen on kaikkien yhteinen asia. Sen ohella on kuitenkin realistista miettiä, miten ilmastonmuutokseen voi sopeutua. Metsätalouteen ilmastonmuutos tuo sekä myönteisiä että kielteisiä tulevaisuudennäkymiä.

Hyvät uutiset ensin: Jos ilmasto lämpenee ennusteiden mukaisesti, metsän kasvu kiihtyy. Tämä on nähty jo viime vuosikymmenten aikana.

– Lisääntyneestä metsänkasvusta kolmannes on johtunut muuttuneista kasvuolosuhteista ja kaksi kolmannesta metsänhoidon kehittymisestä, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Raisa Mäkipää.

– Kaikki Suomen yleisimmät puulajit ovat geneettisesti sopeutuneet laajaan säänvaihteluun, ja ne selviävät tulevissakin oloissa ihan hyvin. Ilmastonmuutos tuo kuitenkin metsätalouteen myös suuria riskitekijöitä: lumi-, myrsky- ja metsäpalotuhot lisääntyvät, samoin tuhohyönteiset ja -sienet. Riskien myötä positiivinen kasvuennuste saattaa kääntyä menetyksiksi. Jos metsä kestäisikin yhden riskitekijän, toinen voi jo koitua kohtalokkaaksi.

– Esimerkiksi pitkien kuivien jaksojen tuoma stressi ja aiemmat myrskytuhot altistavat metsät hyönteistuhoille, Mäkipää kertoo.

– Metsätuhoja aiheuttavat hyönteiset, kuten kirjanpainajat, hyötyvät lämpimistä säistä. Niiden määrä voi pahimmillaan kasvaa eksponentiaalisesti. Kun populaatiot kasvavat tarpeeksi suuriksi, tuholaiset voivat tappaa myös terveitä puita.

Riskeihin pitää varautua

Metsäsektori voi ennakoida riskejä monin tavoin. Ennen kaikkea tarvitaan lisää tutkimusta ja seurantaa. Lisäksi metsänomistajan on saatava tiedot käyttöönsä.

– Tiedämme jo paljon, mutta esimerkiksi nykyistä kattavampi hyönteistuhojen seuranta on tarpeen, jotta ilmastonmuutokseen sopeutumisen riskejä ja kustannuksia voidaan pienentää, Mäkipää toteaa.

Puulajien valinnalla on merkitystä, vaikka kaikki pääpuulajimme selviävätkin muuttuvassa ilmastossa. Eri puulajit ovat alttiita erilaisille tuhoille, ja siksi on järkevää vaalia monipuolista puulajistoa. Kuusikkojen kasvattaja ottaa suuren riskin, sillä vaikka kuuset hyötyvät lämpenevästä säästä paljon, ne ovat myös muita puulajeja alttiimpia tuhoille.

– Etenkin varttuneita kuusikkoja kannattaa jo nyt silmäillä tarkasti, Mäkipää vinkkaa.

Luke on kehittänyt myrskytuhokarttaa, josta näkyy korkean myrskytuhoriskin alueet. Metsänomistaja voi hyödyntää työkalua metsänhoitoa suunnitellessaan. Myös tuholaisten esiintyvyyttä ja lisääntymistä voidaan ennakoida tulevaisuudessa yhä tarkemmin, jos käytettävissä on seurantatietoa lajien esiintymisestä.

Myös puunjalostuksen keinoin voidaan sopeutua lämpeneviin olosuhteisiin.

– Jalostuksella on pystytty lisäämään puiden kasvua jopa neljänneksellä. Myös puulajien kestävyyttä on mahdollista parantaa, Mäkipää kertoo.

TEKSTI MATLEENA YLIKOSKI