Valikko

Ilmakuva-Suurikuusikon-kaivos.jpg
> Kittilässä sijaitseva Suurikuusikon kaivos järjestää säännöllisesti keskustelutilaisuuksia paikallisten asukkaiden ja sidosryhmien kanssa.

Kaivoksen perustaminen on monivaiheinen prosessi

Keskustelu kaivostoiminnasta käy vilkkaana ja herättää monenlaisia ajatuksia. Huomion kohteena on erityisesti kaivoslaki, joka on kuitenkin vain yksi kaivannaistoimintaa säätelevistä laeista.

Kaivoksen perustaminen kestää usein vuosikymmeniä. Prosessi alkaa malmin etsinnästä, eli ensin on löydettävä riittävän lupaava mineraaliesiintymä. Työssä on riskinsä, sillä keskimäärin vain yksi tuhannesta etsintäoperaatiosta johtaa kaivoksen perustamiseen.

Jos yritys löytää kiinnostavan alueen, se voi hakea Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (Tukes) varausta. Sen jälkeen yhtiöllä on kaksi vuotta aikaa hakea varsinaista malminetsintälupaa.

– Tutkimustoimintaan sijoittavalla yhtiöllä on etuoikeus kaivosluvan hakemiseen. Tämän edun perusteella ne ylipäätään tohtivat investoida malminetsintään Suomessa, sanoo ryhmäpäällikkö Terho Liikamaa Tukesista.

Maanomistajalle maksetaan malminetsintäluvasta alkuvaiheessa vuosittain 20 euroa hehtaarilta. Korvaus nousee asteittain ajan kuluessa. Mikäli kaivostoiminta aikanaan käynnistyy, saa maanomistaja maa-alaan perustuvan korvauksen lisäksi 0,15 prosenttia louhitun mineraalin arvosta.

Ympäristöä ei saa pilata

Kaivoslain mukaan kaivoslupaa ei saa myöntää, jos toiminta aiheuttaa vaaraa yleiselle turvallisuudelle, aiheuttaa huomattavia vahingollisia ympäristövaikutuksia tai heikentää merkittävästi paikkakunnan asutus- ja elinkeino-oloja ja jos mainittuja vaaroja tai vaikutuksia ei voida lupamääräyksin poistaa.

Kaivosalueen ulkopuolella mahdollisesti syntyvät haitat käsitellään ympäristölainsäädännössä. Keskeisiksi tekijöiksi nousevat ympäristölupa ja vesitalouslupa. Ilman niitä yhtiö ei voi aloittaa kaivostoimintaa.

Saadakseen ympäristöluvan yrityksen tulee tehdä ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Prosessin aikana määritellään toiminnan ympäristövaikutukset ja arvioidaan, voidaanko kaivos- ja ympäristölupa myöntää. ELY-keskus valvoo YVA-prosessia ja ympäristöluvan myöntää aluehallintovirasto.

Kaivoksen sulkemisen jälkitoimenpiteisiin varaudutaan vakuusmaksuilla. Ne eivät kuitenkaan kata ennakoimattomia ympäristövahinkoja. Tilanteen korjaamiseksi on nostettu esiin ajatus öljysuojarahaston kaltaisen rahaston perustamisesta.

Jos kaikkien selvitysten jälkeen edellytykset kaivostoiminnan aloittamiseen ovat kunnossa, Tukes myöntää yritykselle kaivosluvan. Tukes myös valvoo kaivoslain toteutumista ja sitä, että yhtiö noudattaa lupamääräyksissä asetettuja velvoitteita.

Kunnat ja yksityiset vaikuttajina

Kaivoslain lähtökohtana on, että maanomistajia, kansalaisia ja kuntia kuullaan hankkeiden kaikissa vaiheissa. Metsähallitus esittää usein muistutuksia hankkeisiin sekä maanomistajana että luonnonsuojeluviranomaisena.

– Maanomistajia ja kansalaisia kuullaan jo malminetsintävaiheessa. Lupa pitää kuitenkin myöntää, jos sille ei kaivoslain mukaan ole estettä tai este voidaan lupamääräyksillä poistaa, Liikamaa toteaa.

Kansalaiset, organisaatiot ja kunnat esittävät mielipiteensä ja muistutuksia YVA-menettelyn sekä ympäristöluvan käsittelyn eri vaiheissa. Lupapäätösten valmistuttua asianosaiset voivat hakea niihin vielä muutosta. Kansalaiset ja kunnat pääsevät kertomaan mielipiteensä myös yhtiön kaivoslupahakemuksesta ja siihen annetusta päätöksestä.

Kunnat vaikuttavat voimakkaasti kaivoshankkeen etenemiseen kaavoituspäätöksillään. Sitä, millainen kaava kaivosalueelle tarvitaan, ei ole yksiselitteisesti määritelty. Liikamaan mukaan lähtökohtaisesti kaivokselle tulisi laatia asemakaava.

Ennen kaivostoimien aloittamista maanmittauslaitos järjestää kaivostoimituksen, jossa vahvistetaan, että yhtiöllä on alueeseen käyttöoikeus. Jos joku maanomistajista vastustaa kaivostoimintaa, yhtiön pitää saada kaivosalueelle valtioneuvostolta lunastuslupa.

Metsähallitus valvoo valtion maita

Metsähallitus antaa lausuntoja ja muistutuksia hankkeiden kaikissa vaiheissa malminetsintälupahakemuksista aina kaivostoimituksiin asti. Väliin kuuluvat lausunnot kaivosluvista, YVA:sta, ympäristö- ja vesiluvista sekä eritasoisista kaavoista.

Lausuntoja laatiessaan Metsähallitus selvittää, miten malminetsintä tai muut kaivoshankkeen toimet vaikuttavat alueen muihin maankäyttömuotoihin ja -suunnitelmiin. Vaikutuksia peilataan esimerkiksi matkailuun tai poronhoitoon sekä selvitetään, onko alueella arvokkaita luonto- tai kulttuuriperintökohteita ja miten toiminta vaikuttaa lähistöllä oleviin luonnonsuojelualeisiin.

– Lausuntojen ja muistutusten laadintaan osallistuvat kaikki Metsähallituksen vastuualueet: Metsätalous Oy, Kiinteistökehitys, Eräpalvelut ja Luontopalvelut. Siten tarkastelut saadaan tehtyä mahdollisimman monipuolisesti eri näkökulmista, Metsähallituksen kaivannaispäällikkö Mika Hytönen sanoo.

TEKSTI TIMO HÄMÄLÄINEN




Makasiini