Valikko

lumikenkailija_Pallastunturit-4bbb.jpg

Kansallispuistojen kävijämäärät yhä kasvussa

Suomen kansallispuistoihin tehtiin vuonna 2018 noin 3,2 miljoonaa käyntiä. Luku merkitsee kahden
prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Samaan aikaan kansallispuistojen hoitoon osoitettu budjettiKansallispuistojen rahoitus uhkaa laskea.

Kävijätutkimuksen mukaan suosituimmat kansallispuistot olivat Pallas-Yllästunturi, Nuuksio ja Urho Kekkosen kansallispuisto. Käyntimäärien lisäksi myös kansallispuistokävijöiden rahankäytön vaikutus puistojen lähiseuduilla kasvoi 2 prosenttia eli on nyt yhteensä yli 211 miljoonaa euroa. Lisäksi kävijöiden kokema terveyshyöty on jälleen lisääntynyt: kävijöistä yli 88 prosenttia kokee luontoretkellä olleen melko tai erittäin paljon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia.

Käyntejä kaikilla Metsähallituksen Luontopalvelujen hoidossa olevilla kohteilla oli vuonna 2018 yhteensä noin 6,9 miljoonaa. Valtion retkeilyalueilla käyntimäärien kasvu oli jopa 11 prosenttia. Kaikki kasvuluvut ovat osoitusta luontomatkailun ja luonnossa liikkumisen suosion noususta sekä luontokohteiden käytön monipuolistumisesta.

Luontopalvelujen rahoitus tulee budjettivaroista. Rahoituksen määrä on alenemassa, vaikka suojelualueiden määrä lisääntyy, kansallispuistojen käyntimäärät kasvavat ja luontokohteiden merkitys hyvinvoinnille ja elinkeinoelämälle on korostunut.

– Rahoituksen väheneminen on erityisen harmillista siksi, että kansallispuistojen ja muiden luontokohteiden kävijöiden tarpeet ovat lisääntyneet ja monipuolistuneet. Samaan aikaan myös kansainvälisten kävijöiden määrät kasvavat, luontopalvelujohtaja Timo Tanninen Metsähallituksesta sanoo.

Luontopalvelujen toimintaa ei voida rahoittaa Metsähallituksen liiketoimintojen taloudellisesta tuloksesta. Se tuloutetaan valtiolle osaksi valtion budjettivaroja, joiden kohdentamisen valtion budjetissa päättää eduskunta. Tämä jako on perustuslaillinen ja sisältyy metsähallituslakiin.

Metsähallitus on jo uudistanut palvelujaan vastaamaan kysyntää ja poistanut hoidostaan vähän käytettyjä sekä elinkaarensa lopussa olevia retkeilypalveluja. Toiminnan kustannustehokkuutta on pyritty parantamaan myös muilla tavoin, ja ulkopuolisen rahoituksen hankintaan panostetaan aktiivisesti.

Matkailun kestävyys on yksi tärkeimmistä tekijöistä Suomeen suuntautuvan ja kotimaisen matkailun kehittämisessä.

– Matkailun kestävyyteen kuuluu useita osatekijöitä. Luontoon tukeutuvan matkailun osalta olennaista on kohteiden luontoarvojen säilyminen. Jos kansallispuistojen ja muiden suosittujen luontokohteiden palvelurakenteisiin ei voida panostaa riittävästi, vaarantuu käytön ohjaus, mikä puolestaan vaarantaa luontoarvoja, Tanninen muistuttaa.

TEKSTI SARI HILTUNEN • KUVA JARI SALONEN