Valikko

Kestävä metsätalous vaatii tavoitteiden yhteensovittamista

Valtion metsiin kohdistuu monenlaisia odotuksia, ja niiden yhteensovittaminen kuuluu Metsähallituksen keskeisiin tehtäviin.

Jussi_Kumpula_05bbb.jpg
> Metsähallituksen toiminnalla on myös merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia, muistuttaa Jussi Kumpula.

Valtion PEFC-sertifioiduissa monikäyttömetsissä otetaan huomioon kestävyyden kaikki osaalueet. Metsähallituksen ympäristöoppaassa on lueteltu erilaisia keinoja monikäyttömetsien ekologisen kestävyyden varmistamiseksi. Ekologista kestävyyttä tukevat muun muassa monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvä lahopuun määrän lisääminen, luontokohteiden ja uhanalaisten lajien turvaaminen, vesiensuojelutoimenpiteet, puulajikoostumus sekä oikea-aikaiset ja kasvupaikkaan soveltuvat metsienkäsittelymenetelmät.

– Ekologiset vaatimukset otetaan korostetusti huomioon. Esimerkiksi vuonna 2018 metsätaloudessa tuettiin monimuotoisuutta 44 miljoonalla eurolla. Käytännössä tämä toteutettiin alentamalla vuotuista hakkuumäärä 2 miljoonalla kuutiolla. Panostus kohdistettiin sinne, missä sillä saadaan paras vaikuttavuus, kertoo Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula.

Toiminta mitoitetaan kestävästi niin, että valtion metsien kasvu ja hakkuumahdollisuudet säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Metsähallituksen hakkuumääristä sovitaan alueellisissa luonnonvarasuunnitelmissa, jotka laaditaan yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Luonnonvarasuunnittelun yhteydessä tehdään vaihtoehtoisia laskelmia, joissa tutkitaan, miten Metsähallituksen metsien kasvu ja rakenne sekä hakkuumahdollisuudet kehittyvät noin 30–40 vuoden aikajanalla.

Hakkuumääristä päätetään luonnonvarasuunnitelmissa

– Hakkuumäärä mitoitetaan siten, että puuston tilavuus, hakkuukertymä ja puun myynnistä saatavat nettotulot ovat laskentakauden lopussa vähintään samansuuruisia kuin kauden alussa. Siten varmistetaan, ettei tulevaisuuden hakkumahdollisuuksia vaaranneta. Laskelmissa otetaan huomioon myös ekologinen ja sosiaalinen kestävyys.

Metsähallituksen metsien vuosikasvu on yli 11 miljoonaa kuutiota, ja vuosittain puuta korjataan runsaat 6 miljoonaa kuutiota.

– Toimimme luonnonvarasuunnitelmassa määritetyn hakkuusuunnitteen mukaisesti, eikä kestäviä hakkuumahdollisuuksia ylitetä tulostavoitteen saavuttamiseksi. Metsähallituksen liikevaihdosta noin 90 prosenttia tulee puun myynnistä. Metsätalous on osa bio- ja kiertotalouden arvoketjua.

–Viime vuosina valtiolle on tuloutettu vuosittain yli 100 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon Metsähallituksen toimittaman puumäärän osuus metsäteollisuuden yli 30 miljardin liikevaihdosta, päästään yli 2 miljardin euron vaikutuksiin vuodessa.

Työtä ja hyvinvointia

Metsähallituksen monikäyttömetsien hoidossa otetaan huomioon metsän muut käyttömuodot, kuten porotalous, luontomatkailu ja metsien virkistyskäyttö. Sosiaaliseen kestävyyteen kuuluvat myös työturvallisuuteen liittyvät asiat sekä metsätalouden yhteiskuntaan tuottamat työpaikat ja muu hyvinvointi.

Metsähallituksen metsätalouden suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat yhteensä noin 20 000 henkilötyövuotta. Metsähallituksen toiminnalla on myös merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia, sillä valtion metsät ja niihin liittyvät työpaikat sijaitsevat pääosin kasvukeskusten ulkopuolella Itä- ja Pohjois-Suomessa.

– Meillä on merkittävä rooli harvaan asuttujen alueiden infrastruktuurissa, kuten tieverkon ylläpidossa. Metsätieverkosto edistää myös metsien virkistyskäyttöä, marjastusta ja metsästystä sekä lisää siten metsistä saatavaa hyvinvointia.

Kumpula nostaa esiin myös Metsähallituksen osallistavan toimintatavan.

– Kuuntelemme tasapuolisesti eri sidosryhmien ja paikallisten näkemyksiä ja pyrimme sen jälkeen yhteensovittamaan eri näkemyksiä mahdollisimman hyvin toimivaksi kokonaisuudeksi.

Valtion metsillä on tärkeä merkitys myös ilmastonäkökulmasta. Valtion monikäyttömetsiin on luotu hiililuokitus, jossa on määritelty kunkin puustokuvion rooli hiilen sidonnassa ja varastoinnissa.

– Hoidamme metsiä niin, että ne toimivat tehokkaina hiilinieluina sekä tuottavat uusiutuvaa raaka-ainetta korvaamaan fossiilisten raaka-aineiden käyttöä, Kumpula painottaa.

TEKSTI SARI HILTUNEN • KUVA PEKKA FALI

Untitled-1.png

*Metsätalousmaat on jaettu pohjoismaisen metsätalousluokittelun mukaan puuntuottokyvyn perusteella: metsämaalla puuston keskimääräinen vuotuinen kasvu on vähintään 1 m³/ha, kitumaalla 0,1-1 m³/ha ja joutomaalla alle 0,1 m³/ha.