Valikko

IMG_8859.JPG> – Majavien rakentama pato on saanut Teeriojan tulvimaan ja aiheuttanut puiden kuolemia, kertoo Ilkka Korhonen.

Kosteikolla vähennetään Aurejärven ravinnekuormaa

Metsähallitus tekee Aurejärvelle kosteikon, joka vähentää järven ravinnekuormaa. Kosteikon rakentaminen edistää Yhteinen Aurejärvemme -hanketta, ja se on hyvä esimerkki vaikuttavasta luonnonhoidosta myös alueen muille toimijoille.

Ylöjärven ja Virtojen rajamaastossa oleva Teerioja tulvii. Osasyynä ovat syksyn sateet, mutta tulvimista selittää myös pato, jonka majava on rakentanut tien läheisyyteen. Kun seurueemme etenee joenrantaa pitkin syvemmälle metsään, paljastuu karu mutta kaunis näky: entistäkin isompi majavan tekemä pato, joka on saanut pienen laakson tulvimaan. Veteen jääneet kitukasvuiset männyt ovat kuolleet pystyyn, ja entinen metsä on harmaampi kuin marraskuinen päivä.

Maastokäynti liittyy Metsähallitus Metsätalous Oy:n luonnonhoitohankkeeseen: tarkoitus on saattaa loppuun majavan tekemä työ ja rakentaa Teeriojan alajuoksulle noin kuuden hehtaarin kokoinen kosteikko.

Kosteikon teknisen toteutuksen yksityiskohdat ovat vielä mietinnässä, mutta keskeiset toimenpiteet ovat jo selvillä. Liikkeelle lähdetään siten, että yhä elossa oleva puusto poistetaan kosteikon alueelta. Seuraavaksi rakennetaan virtaamansäätöpato metsätielle, jonka ali oja juoksee.

Kosteikko sitoo tehokkaasti ravinteita

Kosteikon tehtävänä on vähentää alapuolella olevan Aurejärven ravinnekuormaa. Teeriojan valuma-alue on suuri, ja kosteikko saa pidätettyä merkittävän osan ojan kautta kulkevista ravinteista.

Yhteinen Aurejärvemme -yhdistyksen teettämä selvitys osoittaa, että jos mitään ei tehdä, kauniin Aurejärven rehevöityminen saattaa kiihtyä. Metsähallituksen kosteikkoprojekti on yksi 104 toimenpiteestä tai kohteesta, joita selvityksessä ehdotetaan tehtäväksi ravinnekuorman hillitsemiseksi. Yhteinen Aurejärvi -hanketta tarvitaan kokonaisuuden koordinoimiseksi, sillä ehdotetut kohteet sijaitsevat useiden maanomistajien mailla.

– Tämä kosteikko on yksi vaikuttavimmista ja kustannustehokkaimmista toimenpiteistä, sanoo Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Ari Lähteenmäki.

– Samalla Metsähallitus näyttää hyvää esimerkkiä muille järven ympärillä oleville toimijoille, kuten turvetuotannolle, maanviljelylle ja yksityisille maanomistajille, Metsäkeskuksen projektipäällikkö Jyri Pääkkönen huomauttaa.

Kosteikolla on kiistatta suuri vaikutus, mutta tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan paljon muitakin toimenpiteitä.

– Metsätalouden osalta muita konsteja ovat muun muassa toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen siten, että päästöt minimoidaan ja kuormituspiikit vältetään, summaa Metsähallituksen Länsi-Suomen metsätaloustiimin tiimiesimies Ilkka Korhonen.

Metsätalouden kitumaasta riekkosuoksi

Kosteikkotyömaalta matkamme jatkuu Korhosen kanssa vielä Vähä Saarinevan suolle. Noin 15 hehtaarin suoaukko on tiettävästi riekkojen suosiossa, ja se on nyt tarkoitus ennallistaa riekkojen ja muiden avosuosta pitävien eliöiden käyttöön.

Kyseessä on tyypillinen Metsätalouden aktiivisen luonnonhoidon kohde. Ennallistaminen aloitettiin vuonna 2013 poistamalla suolta puut kokopuuna energiakäyttöön. Jäljellä ollut pienpuusto kaadettiin raivaussahalla tänä syksynä.

– Koska ojat ovat vanhuuttaan kasvaneet jo lähes umpeen, niitä ei täytetä, vaan ne tukitaan patoamalla. Patojen viereen rakennetaan vielä valli, joka ohjaa pintaveden sarkojen keskelle, selittää Korhonen.

Aktiiviselle luonnonhoidolle oma rahoitus

Metsätalous Oy:n toteuttamat luonnonhoitotoimet ovat osa Metsähallituksen liiketoimintaan kuuluvista yhteiskunnallisista velvoitteista. Näiden lisäksi Metsätalous käyttää vuosittain 100 000 euroa aktiivisten luonnonhoitotoimien tekemiseksi. Rahoitus alkoi viime vuonna ja jatkuu lähivuosille.

Esimerkiksi Etelä-Suomessa rahoituksen piirissä on vuosina 2017–2018 toteutettu tai toteutetaan 28 luonnonhoitokohdetta: mukana on ennallistettavia soita ja kosteikkoja, koskireittien kunnostamista, virtavesien vaellusesteiden poistamista sekä harjuja paahdealueiden hoitoa.

– Metsätaloudessa vesiensuojelutoimenpiteitä ja suon ennallistamista tehdään normaalistikin, mutta tästä korista rahoitetaan nimenomaan toimia, joita ei muuten tehtäisi normaalina luonnonhoitona, kertoo Metsätalouden Etelä-Suomen alueen ympäristöasiantuntija Arto Kammonen.

TEKSTI JA KUVA MATLEENA YLIKOSKI