Valikko

Kuhaa_2.jpg

Kotimaiselle kalalle kova kysyntä

Monen kaupallisen kalastajan toimeentulo on riippuvainen valtion vesialueista. Tarmo Tolvanen pyytää saimaannorpan kanssa samoilla vesillä ja on oppinut välttämään vahingot.

Samaan aikaan kun sisävesien kalan suosio kasvaa, lisääntyy hiljalleen myös kaupallisten kalastajien lukumäärä. Tarmo Tolvanen kalastaa alueella, jossa trendi on päinvastainen.

Kuhaa_1.jpg
> Tarmo Tolvanen on kalastanut työkseen 30 vuotta Saimaalla.

Hän on nimittäin kalastanut työkseen 30 vuotta Saimaan norppavesillä. Hänen verkkoihinsa ei ole vielä tarttunut yksikään norppa.

Tänä talvena ensimmäinen vahinko oli tosin lähempänä kuin koskaan. Kesken verkonkoennan samaan avantoon kohahti nimittäin norppa.

– Muutama sekunti siinä katseltiin toisiamme. Sitten kaveri pulahti takaisin kotiinsa. Hetkessä verkkoon tuli kymmenen metriä pitkä ja metrin korkea reikä, kalastaja kertaa hymyssä suin sattumusta.

Kalakavereista paras

Metsähallitus on juuri uusimassa kaupallisen kalastuksen sopimukset viideksi vuodeksi eteenpäin. Valtion norppavesillä rajoitukset ovat tiukkoja.

– Esimerkiksi verkkokalastus on kielletty joulukuun alusta kesäkuun loppuun, Tolvanen kertoo.

Tolvasen kalavesistä kieltoalue kattaa noin puolet. Ammattilainen tuntee rajoitukset ja osaa laskea pyyntinsä oikeaan aikaan ja paikkaan ja välttää näin vahingot.

Mies pitää norppia parhaina kalakavereinaan. Enimmillään hän on nähnyt 14 eri yksilöä samalla kalareissulla, mutta laajat kiellot tuntuvat silti kohtuuttomilta.

– Kaupallinen kalastus Saimaalla tulisi turvata.

Tolvasen aloittaessa kirjattiin Saimaalla olevan kaupallisia kalastajia ja norppia yhtä paljon, noin 200. Nyt hän laskee, että norppia on 400 ja yli 10 000 euroa kalastuksella tienaavia kalastajia 42.

Kuhasaalista_ja_hydrokopteri.jpg> Kotimaiselle kalalle riittää nyt kysyntää.

Kuvaava esimerkki muutoksesta on Rantasalmella Haukiveden rannalla sijaitseva Saksansillan kalasatama.

– Meitä osakkaita eli ammattikalastajia oli aikoinaan kahdeksan. Nyt suurin osa alkaa olla kirkkomaassa, Tolvanen surkuttelee.

Vaikka sisävesien kalastajien määrä on nyt nousussa muualla, Saimaalle ei uusia kalastajia juuri tule. Kotimaisen kalan kysyntä olisi parempaa kuin koskaan Tolvasen työuran aikana, mutta kalastajat pelkäävät norppavahinkoja.

Kalastaja kalastaa, jalostaja jalostaa

Kaupallisen kalastajan ohjenuorana on alusta asti ollut, että kala pitää olla myytynä ennen kuin se nostetaan järvestä.

– En koskaan lähde järvelle katsomaan pyydyksiä. Jos niitä haluaa katsella, on halvinta mennä kaupan hyllyille.

On osattava kalastaa ja on oltava valmiit myyntikanavat. Valtaosa Tolvasen vuotuisesta saaliista menee savonlinnalaiselle Erosen Kalalle. Paras järjestely on sellainen, jossa yksi kalastaa ja toinen jalostaa.

– Olen ulkoistanut kaiken mahdollisen konekaluston huollosta alkaen. Tällöin kalastus työllistää tehokkaasti myös muita, ja kaikki voivat keskittyä ydinosaamiseensa.

Tolvasella se on kalastus. Noin 30 000 hehtaarin kalavesillä talvet kuluvat 100–200 verkon kokemisessa. Kesällä hän troolaa muikkua.

"Kesällä troolaan
muikkua."

Lisäleipää tulee hoitokalastuksesta. Hän poistaa vuosittain vesistöstä vähintään 200 tonnia kalaa.

Tolvanen laskee, että kyseiseen kalamassaan on sitoutunut noin 1 600 kiloa fosforia ja 5 400 kiloa typpeä.

– Siitä jokainen voi laskeskella kaupan kalatiskillä kotimaisen kalan ja Norjan kassilohen hiilijalanjälkeä

TEKSTI ja KUVAT JERE MALINEN

Kaupallinen kalastus sisävesillä lisääntyy

METSÄHALLITUS myöntää seuraavalle viisivuotiskaudelle kalastusluvan yli 300 kaupalliselle kalastajalle. Merialueilla ammattimainen kalastus vähenee edelleen, mutta sisävesillä se on kasvussa.

Suurin osa valtion vesialueista on kaupallisen kalastuksen käytössä. Metsähallitus myöntää lupia merialueille ja suurille järville mutta ei pienvesille.

Metsähallitus on Suomessa merkittävin kaupallisen kalastuksen lupien myöntäjä. Seuraavalle viisivuotiskaudelle lupa myönnetään yli 15 000 verkolle, 150 lohenpyyntipaikalle, yli sadalle nuotalle tai troolille ja 200 isorysälle. Lisäksi Metsähallitus luovuttaa kalastusoikeuksiaan kaupallisille kalastajille 160 osakaskunnassa. Kaupalliset kalastajat hyödyntävät myös yleisiä vesialueita merellä, jossa heillä on vapaa pyyntioikeus. Pelkästään näillä alueilla kalasaaliin arvo on 19 miljoonaa euroa.

Erikoisuunnittelija Mikko Malin sanoo, että etenkin kuhakannat kasvavat sisävesillä. Kuha luo kalastajien elinkeinolle perustan. Myös särkikalat onnistutaan nyt hyödyntämään kannattavasti.

– Kaupallinen kalastus tuo toimeentuloa harvaanasutuille alueille esimerkiksi Itä-Suomeen ja Kainuuseen. Monesta metsurista tulee kalastaja, Malin vertaa.

Merialueilla kaupallinen kalastus hiipuu tiukkojen kiintiöiden, harmaahylkeiden ja merimetsojen takia. Sisävesillä tilanne on toinen. Ilmaston lämpeneminen, mikä ei sinänsä ole hyvä kehitys, on tuonut lisää kuhaa sekä ahventa ja luonut kalastuselinkeinolle uusia kalastusmahdollisuuksia.

TEKSTI AKU AHLHOLM


Kalastusrajoituksilla suojellaan norppaa

  • Saimaannorpan kannan koko on noin 400 yksilöä. Saimaannorpan suurimmat uhat ovat kannan pieni koko, kalanpyydykset, ilmastonmuutos sekä rantarakentamisesta ja muusta ihmistoiminnasta aiheutuva pesinnän häirintä.
  • Kalastusrajoituksilla sekä norpan pesinnän turvaamisella pyritään edistämään norppakannan säilymistä ja kasvua.
  • Valtioneuvoston asetuksessa on lueteltu pyydykset, joiden käyttö on kielletty saimaannorpan keskeisillä elinalueilla. Lisäksi verkkokalastus on kielletty 15.4.–30.6. välisenä aikana lukuun ottamatta muikkuverkkoja.
  • Maa- ja metsätalousministeriön perustamassa laajapohjaisessa yhteistyöryhmässä selvitetään voimassa olevien kalastusrajoitusten toimivuus ja tuloksellisuus. Tavoitteena on vahvistaa saimaannorpan suojelua yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa.









Tapahtui odottamaton virhe:

Virhe pyynnön käsittelyssä.

< Takaisin kotiin