Valikko

Timo-Nyman-tutkii-otusojan-kampanrauniota-1.jpg
> Metsähallituksen ympäristöasiantuntija Risto Savolainen tutkii vanhan kämpän raunioita.

Kulttuuriperintökohteita vaalitaan myös talousmetsissä

Suomen metsissä on kymmeniä tuhansia kivikautisia asuinpaikkoja, pyyntikuoppia, poroaitoja, tervahautoja, metsätyökämppiä ja uittopaikkoja sekä sotakohteita. Ne säästyvät tuleville sukupolville huolellisen suunnittelun ansiosta.

Metsähallituksen talouskäytössä olevissa monikäyttömetsissä tehtiin laaja kulttuuriperintöinventointi vuosina 2010–2015. Tiedossa olevien muinaisjäännösten lisäksi kartoitettiin myös tuntemattomia historiakohteita. Metsien kätköistä löytyi tuhansittain unohdettuja aarteita. Löydetyt kohteet ovat peräisin vanhimmalta kivikaudelta aina 1960-luvulle asti.

Kohteet on merkitty Metsähallituksen suunnittelujärjestelmiin. Kulttuuriperintöaineisto on myös vapaasti nähtävillä Retkikartta. fi-palvelussa. Metsien aineellinen kulttuuriperintö käsittää sekä muinaismuistolain mukaisesti rauhoitetut muinaisjäännökset että lain ulkopuolelle jäävät muut kulttuuriperintökohteet. Molemmat otetaan huomioon valtion talousmetsien käsittelyssä.

Metsähallitus Metsätalous Oy teetti syksyllä 2018 arkeologi Jouni Taivaisella tarkistustyön, jonka tavoitteena oli selvittää, miten kulttuuriperintökohteet otetaan huomioon metsätaloustoimenpiteissä. Selvitystyö kohdistui parillekymmenelle Lapin kulttuuriperintökohteelle, joiden välittömässä läheisyydessä on tehty hakkuita tai maanmuokkausta viime vuosina. Taivaisen mukaan Metsähallitus on onnistunut talousmetsissä sijaitsevien kulttuuriperintökohteiden vaalimisessa hyvin.

– Monessa kohteessa ilahduin, kun huomasin, miten hyvin asia on sisäistetty, Taivainen kiittelee.

"Vielä on myös
parantamisen
varaa."

Tarkastelussa kuitenkin huomattiin, että yhdellä kohteista oli tapahtunut vahinkoa: peuranpyyntikuopan reuna oli vahingoittunut maanmuokkauksessa, vaikka pyyntikuoppa oli hakkuiden yhteydessä huomioitu.

Virheen taustalla oli tiedonkulun katkos. Peuranpyyntikuoppia ei oltu ehditty päivittää sähköiseen suunnittelujärjestelmään, ja työmaalla oli käytössä paperikartat.

Tietojärjestelmät apuna

Metsähallituksella on kulttuuriperintökohteiden käsittelyyn oma ohjeistuksensa, joka perustuu Museoviraston ohjeisiin. Metsätalouden henkilöstö on perehdytetty ohjeisiin ja koulutettu ottamaan kohteet huomioon metsäsuunnittelussa ja metsänkäsittelyssä. Kulttuuriperintökohteen päällä kasvavat puut poistetaan, sillä kasvaessaan ja kaatuessaan puu voi tuhota koko kohteen. Ympäröivien puiden pitkät kannot jätetään suojaksi, mikä myös helpottaa kulttuuriperintökohteen havaitsemista.

– Nykyiset järjestelmämme tunnistavat kulttuuriperintökohteet automaattisesti. Metsähallituksen suunnittelija näkee tiedot sähköisestä suunnittelujärjestelmästä. Suunnittelijan laatima korjuuohje menee sähköisesti työmaan koneenkuljettajille, ja metsäkoneiden omat varojärjestelmät antavat ilmoituksen, kun kone on menossa lähelle varjeltavaa kohdetta, kertoo ympäristöasiantuntija Timo Nyman Metsähallitus Metsätalous Oy:stä.

Sähköinen toiminnanohjaus otettiin täysimittaisesti käyttöön Metsähallituksen työmailla vuonna 2017.

– Selvitys paljastaa, että vielä on myös parantamisen varaa. Nyt on tarpeen kerrata ohjeistusta henkilöstön ja urakoitsijoiden kanssa, kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamo huomauttaa.

Kulttuuriperintökohteiden säilymiseen liittyvää kartoitusta suunnitellaan laajennettavaksi myös muualle Suomeen.

TEKSTI JA KUVA KAISA VAINIO