Valikko

Haudanneva__syottooja_suojelusuolle_Eisto24052019_3.jpg
> Haudannevalla syöttöoja ohjaa vedet suojelusuolle.

Kunnostusojituksista hyötyä metsänkasvulle ja suojelusoille

Kunnostusojitusten yhteyteen on kehitetty uusi toimintamalli, josta on hyötyä metsätalouden lisäksi myös soidensuojelulle. Kun ojitusalueen vesiä johdetaan alueen vieressä sijaitsevalle suojelualueelle, parannetaan samanaikaisesti sekä metsien kasvua että suoluonnon monimuotoisuutta.

Soistuneesta talousmetsästä voidaan poistaa vettä kunnostusojituksella ja parantaa näin puuston kasvua. Ojien kunnostuksen yhteydessä otetaan huomioon vesiensuojelunäkökohdat, mutta samalla kannattaisi kiinnittää huomiota myös ojitusalueen lähellä sijaitsevien soiden suojeluarvojen turvaamiseen.

Vesi ohjataan usein ojitetulta alueelta suon reunaojia pitkin pois, vaikka se voitaisiin ohjata ojittamattomalle suolle. Moni suo kärsii kuivuudesta, joka köyhdyttää suoluonnon monimuotoisuutta. Kunnostusojitusalueen vesien johtaminen vieressä sijaitsevalle suojelusuolle on uudenlainen tapa ennallistaa soita. Uudesta toimintamallista hyötyvät sekä metsänomistajat että suojellut suoalueet.

Toimenpidettä testataan muun muassa Metsähallituksen Luontopalvelujen vetämässä Hydrologia-LIFE-hankkeessa. Testaukseen osallistuvat myös Metsähallitus Metsätalous Oy Suomen metsäkeskuksen ja Tapio Oy:n kanssa.

– Uusi vesienjohtamismenetelmä turvaa arvokkaan lajiston säilymistä suojelualueiden puolella. Menetelmä on hyvä ja kustannustehokas myös talousmetsien näkökulmasta, ympäristöasiantuntija Eeva-Liisa Jorri Metsähallitus Metsätalous Oy:stä kertoo.

Kokeilukohteena kuivuva Haudanneva

Menetelmään oli mahdollista tutustua toukokuun lopulla Oulun suunnalla, Pyhäjärven Haudannevalla, missä Metsähallituksen suunnittelijat Sakari Rehell Luontopalveluista ja Sami Pääkkö Metsätalous Oy:stä esittelivät kunnostettua kohdetta.

Haudannevan Natura 2000 -alue on avoin aapasuo. Inventoinneissa sen on havaittu muuttuvan laajalti kuivemmaksi. Tukkimalla suojelualueen sisäpuolisia ojia on suon luonnontilaa pystytty parantamaan vain paikoin. Suurin haitta ovat reunaojat, jotka vievät luontaiselta valuma-alueelta tulevat vedet suon ohi.

Alueen pohjoisosa rajoittuu Metsähallituksen metsätalousmaihin, eteläosa yksityismaihin. Syksyyn 2018 mennessä on kummallakin suunnalla tehty kunnostusojitusten yhteydessä viiteen kohtaan patoja ja syöttöojia veden ohjaamiseen. Konetyön lisäksi on paikoin tarvittu lapiovoimia padon vahvistamiseksi.

– Tavoitteet on saavutettu hyvin, ja vesi pääsee ojitusalueelta luontaiseen virtaussuuntaan, kohti aapasuon keskiosaa, Rehell kertoo.

Suunnittelijoiden mukaan suojelua edistävien töiden tekeminen kunnostusojitusten yhteydessä samoilla koneilla olisi edullisinta. Kiire ja vaikeat keliolosuhteet voivat kuitenkin pakottaa tekemään veden ohjaustyöt erikseen.

Nopeita hyötyjä – ja hitaampia

Rehell kertoo, että aapasuon vesitalouden arvioidaan palautuneen lähemmäs luonnontilaa noin 80 hehtaarin alalla.

– Vaikutus on selvästi suurempi kuin silloin, jos ojia olisi vain tukittu suojelualueen sisällä. Suon lisäksi hyötyvät alapuoliset vesistöt. Haudannevan valuma-alueella on noin 350 hehtaaria sellaista talousmetsää, joilta vedet aikaisemmin virtasivat suoraan vesistöihin. Nyt ne virtaavat aapasuon läpi ja suodattuvat ennen vesistöihin joutumista, Rehell kertoo.

Vesiensuojelun asiantuntija Laura Härkönen Tapio Oy:stä iloitsee uudesta menetelmästä, koska ojittamaton suo on laskeutusaltaita tehokkaampi kiintoaineksen suodattaja ja ravinteiden pidättäjä. Tapio kouluttaa ojituksen suunnittelijoita huomioimaan veden palauttamista yksityismetsien läheisille suojelusoille ja etsii Hydrologia- LIFE-hankkeessa tähän sopivia toteutus- ja koulutuskohteita. Haudanneva on niistä yksi.

Myös hyödyt Luontopalvelujen ja Metsätalous Oy:n työpanoksen ja ajoituksen yhdistämisestä sekä kustannusten jakaminen ilahduttavat. Samanaikaisesti voidaan toimia yksityismaillakin, kun luvat maanomistajilta on saatu ja kustannuksista sovittu.

Pidemmän aikavälin muutoksista, kuten vaikutuksista suojelusuon lajeihin, saadaan tietoa seurantojen myötä lähivuosina.

TEKSTI TIINA GRAHN • KUVA KAIJA EISTO

Hydrologia-LIFEhankkeessa kunnostetaan suojelusoita ja kosteikkoja

Hydrologia-LIFE-hankkeessa turvataan soita, puroja ja lintuvesiä 103 kohteessa Natura-alueilla kautta Suomen. Euroopan unioni rahoittaa 60 prosenttia hankkeen lähes yhdeksän miljoonan euron budjetista. Vuosiin 2017–2023 ajoittuvassa hankkeessa muun muassa palautetaan yli 5 000 hehtaaria soita ja 34 kilometriä puroja lähemmäksi niiden alkuperäistä tilaa. Suomen metsäkeskuksen ja Tapio Oy:n tavoitteena on kehittää menetelmiä, joiden avulla ennallistamista kaipaavat kohteet voidaan huomioida kunnostusojitusten yhteydessä. Hankkeessa on mukana kaikkiaan yhdeksän kumppania.

www.metsa.fi/hydrologialife
www.tapio.fi