Valikko

Sidosryhmayhteistyo-TuulikkiHalla-PhotoAnnaKauppi-001.jpg> – Valtion maita on Pohjanmaalla paljon, mikä on lisännyt kiinnostusta luonnonvarasuunnitteluun. Mukana on monia organisaatioita, joiden kanssa olemme tehneet yhteistyötä jo pitkään, kertoo projektipäällikkö Tuulikki Halla Metsähallituksesta.

Luonnonvarasuunnittelu on sidosryhmien kanssa ideointia

”Esimerkkiä voitaisiin ottaa muuallakin”

Helmikuussa Pohjanmaalla suunniteltiin valtion maiden ja vesien käyttöä yhteistyössä kolmenkymmenen sidosryhmän kanssa. Suunnittelukokouksen osanottajat pitivät Metsähallitusta avoimen yhteistyön edelläkävijänä, josta muutkin voisivat ottaa oppia.

Oulun Nallikarin kokoussalissa lentää pöllö. Kolmisenkymmentä Pohjanmaan vaikuttajaa ja melkein yhtä monta metsähallituslaista heittelee pehmolintua toisilleen.

Kun pehmopöllön saa kiinni, voi yhdellä sanalla ehdottaa, mistä luonnonvarasuunnittelussa keskustellaan viiden vuoden päästä. Pitkään listaan kirjataan muun muassa sanat luontoelämys, saavutettavuus, sukupuuttoaalto, onnellisuus, sähkö, monimuotoisuus ja metsäteollisuus.

Osallistujat ovat koolla kolmatta ja viimeistä kertaa. Heidän tehtävänään on laatia Pohjanmaan luonnonvarasuunnitelma, joka ohjaa valtion maiden ja vesien käyttöä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla seuraavat viisi vuotta.

– Luonnonvarasuunnitelma on yhtä kuin Metsähallituksen alueellinen toimintaohjelma seuraavalle suunnittelukaudelle. Sidosryhmäyhteistyö tuo suunnitteluun vahvan paikallisen kokemuksen ja näkemyksen, summaa Metsähallituksen kehityspäällikkö Johanna Leinonen, joka on myös hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja.

Avainsanana yhteensovittaminen

Sidosryhmien toiveiden ja tarpeiden yhteensovittaminen on edellytys Metsähallituksen menestykselle. Metsähallitus tunnetaan Suomessa yhtenä osallistamisen edelläkävijöistä. Se hyödyntää sidosryhmäyhteistyötä laajojen luonnonvarasuunnitelmien lisäksi myös muissa maankäytön hankkeissa.

– Meillä on aito halua saada kaikki äänet kuuluviin, sanoo Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen, joka on tullut Ouluun tapaamaan luonnonvarasuunnittelun työpajan osallistujia.

Pohjanmaan yhteistyöryhmässä on mukana lähes kolmekymmentä järjestö-, opetus- ja tutkimus- sekä yritys- ja viranomaisorganisaatiota. Myös nuorille on järjestetty oma työpajansa, ja lisäksi suunnitteluun on voinut osallistua kuka tahansa verkkokyselyn avulla.

– Luonnonvarasuunnittelu ja sidosryhmäyhteistyö vaikuttavat laajasti Metsähallituksen toimintaan. Vakaus syntyy juuri siitä, että alueella on yhteinen tahtotila esimerkiksi metsien käsitelystä, Hyttinen toteaa.

"Näitä kaikkiako te teette?"

Jokainen sidosryhmän edustaja on haastettu ideoimaan kaikkia toimintalinjauksia. Metsätalouden ja luonnon monimuotoisuuden rinnalla on keskusteltu virkistyskäytöstä ja matkailusta, erätaloudesta, kiinteistöliiketoiminnasta ja tuulimyllyistä.

Moni osallistujista sanoo nyt ymmärtävänsä paitsi Metsähallituksen toimintaa ja sen laajuutta myös muiden sidosryhmien tavoitteita uudella tavalla. Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollilakin kiittää avointa keskustelua, vaikka ei usko läheskään kaiken paperille kirjoitetun heijastuvan käytäntöön.

Luonnonvarasuunnittelun osallistaminen on innovatiivista ideointia, jonka tavoitteena on katsoa tulevaisuuteen.

– Metsähallitus on edelläkävijä, jonka toimintatapa voisi levitä myös muille yhteiskunnan sektoreille, sanoo työpajan menetelmistä vaikuttunut Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan insinööri Teemu Junttila.

Ideat viedään eteenpäin

Toimintalinjaukset on kirjattu kokouspöydille levitettyihin isoihin paperilakanoihin. Vielä ensimmäisessä tapaamisessa osallistujat seisoivat konkreettisesti tyhjän pöydän ääressä, nyt papereissa on lähes valmiita linjauksia ja toimenpiteitä, jotka Metsähallituksen ohjausryhmäläiset ovat muotoilleet sidosryhmien ideoiden ja näkemysten pohjalta.

Tässä kolmannessa kokouksessa osallistujat voivat vielä kerran kommentoida suunniteltuja linjauksia. Lopullinen Pohjanmaan luonnonvarasuunnitelma valmistuu toukokuuksi.

Pääosin paperilakanat täyttyvät OK-merkinnöistä. Moni kuitenkin kysyy, miten hyvin Metsähallitus kykenee toteuttamaan yhdessä ideoituja suunnitelmia.

– Tätä kaikkea viedään eteenpäin, vakuuttaa Leinonen.

– Toimintalinjat jakaantuvat monen asiantuntijan ja vastuualueen kesken. Paljon tässä on sellaistakin, joka on osa jo olemassa olevaa toimintaamme.

TEKSTI JA KUVAT FOREST.FI/ANNA KAUPPI

Aluepäällikkö Merja Ylönen, Suomen luonnonsuojeluliitto, Pohjois-Pohjanmaa

Sidosryhmayhteistyo-MerjaYlonen-PhotoAnnaKauppi-002.jpg
– Sidosryhmäyhteistyön menetelmät ovat parantuneet. Kun itse jaksaa kommentoida, saa äänensä esiin. Työpajoissa näkökulmia ei sensuroida eivätkä ne vesity konsensukseen. Metsähallitus tietenkin päättää, mitä se ottaa mukaan lopulliseen suunnitelmaan.


Toiminnanjohtaja Anne Ollila, Paliskuntain yhdistys

Sidosryhmayhteistyo-AnneOllila-PhotoAnnaKauppi-002.jpg
– Mahdollisuus ajatusten ja tietojen vaihtamiseen on aina hyvästä. Tähän sidosryhmäyhteistyö
tarjoaa tilaisuuden Metsähallituksen ja muiden sidosryhmien kanssa. Työpajoissa keskustellaan avoimesti, ja paperille kirjattu on ok. Sen sijaan maastossa ja yhteensovittamisen käytäntöön viennissä Metsähallitus kävelee usein yli.


Metsäasiantuntija Lauri Hyytiäinen, Koneyrittäjien liitto

2SidosryhmayhteistyoLauriHyytiainen-PhotoAnnaKauppi-001.jpg
– En ole henkilökohtaisesti ennen ollut mukana Metsähallituksen yhteistyöhankkeissa, ja on mukava huomata, että Koneyrittäjät koetaan tärkeäksi sidosryhmäksi ja näkökulmamme otettiin hyvin huomioon. Tärkeintä on saada keskustelussa yrittäjänäkökulma esiin. Haluamme tehdä rakentavaa yhteistyötä eri tahojen kanssa.