Valikko

Metsähallituksen ja Luken yhteistyö syvenee

Taneli-Kolstrm.jpg
> – Luken tehtävä on toimia tiedontarpeiden tyydyttäjänä, Taneli Kolström sanoo.

Metsähallitus ja Luke haluavat vahvistaa pohjoista biotaloutta rakentamalla Rovaniemelle biotalouden osaamiskeskittymän. Biotalouskampus syventää myös Metsähallituksen ja Luken yhteistyötä.

Metsähallituksen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteistyö tiivistyi Rovaniemellä, kun Luken Rovaniemen toimipisteen tutkijat muuttivat Pilke-taloon vuoden vaihteessa.

– Luke haluaa tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä Metsähallituksen kanssa, ja nyt, kun toimimme saman katon alla, se on entistäkin helpompaa, Luken Senior Advisor Taneli Kolström sanoo.

Metsähallitus ja Luke ovat jo aiemmin kertoneet haluavansa kehittää Rovaniemelle biotalouden osaamiskeskittymän, joka vahvistaa pohjoista biotaloutta ja luo biotalouteen entistä laadukkaampia ratkaisuja. Sahanperän biotalouden osaamiskeskittymästä on käytetty myös termiä biotalouskampus. Sellaisen yhteydessä toimiminen on Kolströmin mukaan Lukelle luontevaa.

– Jo tällä hetkellä olemme kampuksilla muun muassa Oulussa, Joensuussa, Viikissä, Otaniemessä ja Jyväskylässä. Emme tahdo olla erillinen toimija vaan tehdä yhteistyötä muiden kanssa.

"Suuntaviivat tärkeitä"

Luken tutkimus on jaettu teemojen perusteella neljään ohjelmaan, joita ovat Pohjoinen vihreä biotalous, Innovatiivinen ruokajärjestelmä, Sininen biotalous ja Kestävä luonnonvaratalous yhteiskunnassa. Näiden lisäksi Lukella on koko joukko eri lakien ja asetusten määräämiä viranomais- ja asiantuntijatehtäviä, se muun muassa toimii luonnonvarasektorin tilastoviranomaisena.

– Pohjoinen kestävä biotalous -teeman alla tutkimme, miten voimme kestävällä tavalla tuottaa biomassoja ja millaisia toimia kestävyyden saavuttaminen vaatii, Kolström kertoo.

Teeman lukuisista tutkimushankkeista Kolström nostaa esiin tutkimusprofessori Leena Finérin vetämän VN TEAS -tutkimushankkeen, jossa pyritään luomaan kokonaiskäsitys metsätalouden vesistövaikutuksista. Toisena esimerkkinä Kolström mainitsee johtava tutkija Kari T. Korhosen vetämän hankkeen, jossa selvitetään nykyisten metsätalouskäytäntöjen vaikutuksia metsien monimuotoisuuteen ja sitä, miten metsiä kannattaisi hoitaa, jotta niiden monimuotoisuus ei vaarantuisi. Molemmissa hankkeissa kumppanina on Suomen ympäristökeskus.

– Metsissä kaikki muutokset tapahtuvat hitaasti, joten suuntaviivojen ja kehityskulkujen ymmärtäminen on erityisen tärkeää, Kolström sanoo.

Metsähallitus hoitaa tutkimusmetsiä

Nykyisen muotoinen Luke syntyi vuonna 2015, kun Metsäntutkimuslaitos Metla, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus RKTL sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto yhdistyivät.

Oleellinen osa Luken toimintaa ovat tutkimusmetsät, joista ensimmäiset perustettiin 1920-luvulla. Tutkimusmetsiin perustettujen pitkäaikaisten kokeiden ja koealojen avulla on kerätty ainutlaatuista tietoa metsien kehityksestä ja erilaisten hoitotapojen vaikutuksesta niiden kasvuun. Tutkimusmetsät sijaitsevat eri puolilla Suomea, ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on nykyään noin 30 000 hehtaaria.

Metsissä kaikki
muutokset
tapahtuvat hitaasti.

Osaan tutkimusmetsistä myös vierailijat ovat tervetulleita. Pääkaupunkiseudun läheisyydessä sijaitsevan Ruotsinkylän tutkimusmetsän Raition-reitillä koululaisryhmät pääsevät tutustumaan metsäluontoon ja kestävään metsänhoitoon. Myös Punkaharjun alueen reitit ovat matkailijoiden suosiossa.

Aiemmin Metlan hallinnassa olleet Luken tutkimusmetsät siirtyivät vuoden 2008 alussa Metsähallituksen hallintaan. Metsähallitus vastaa tutkimusmetsien hoidosta ja tarvittavista käytännön toimenpiteistä Luken ohjeiden mukaisesti.

Nyt myös Luken pellot ovat siirtyneet Metsähallitukselle. Kolströmin mukaan prosessi on vielä osin kesken ja käytännön yhteistyö hakee muotoaan. Hän kuitenkin arvioi, että Lukella on tulevaisuudessakin aktiivinen rooli esimerkiksi tutkimuskäytössä olevien peltojen hoidossa.

Globaaleja ja paikallisia kysymyksiä

Yhteiskunnassa eri toimijoilla on paljon erilaisia tiedon tarpeita. Kolström näkee, että Luken tehtävä on toimia tiedontarpeiden tyydyttäjänä.

– Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu paljon ilmastosta ja hiilen kiertoon liittyvistä kysymyksistä. Luken asiantuntijoiden tekemä tutkimus ja laskelmat tarjoavat hyvän tietopohjan tälle keskustelulle.

Globaalien kysymysten lisäksi vastauksia haetaan myös paikallisiin pulmiin. Esimerkiksi Rukan ja Kuusamon alueella on tutkimusprofessori Liisa Tyrväisen johdolla selvitetty, miten parhaalla tavalla sovittaa yhteen metsien erilaiset käyttömuodot.

– Lapissa metsätalouden, matkailun, virkistyskäytön, porotalouden ja muiden maankäyttömuotojen on kaikkien sovittava samalle tontille. Siinä suhteessa Lappi on mielenkiintoinen tutkimuslaboratorio, Tyrväinen sanoo.

TEKSTI MARIA LATOKARTANO • KUVA ERKKI OKSANEN

Luke lyhyesti

• Pääjohtaja Johanna Buchert
• Päätoimipaikka Helsingissä Viikissä
• 1 284 työntekijää
• 12 toimipaikkaa
• 68 EU-rahoitteista ohjelmaa
• 574 tieteellistä artikkelia
• 49 uutta tilastoa

Luvut vuodelta 2017