Valikko

Metsähallitus kutsui keskustelemaan avohakkuista

SuomiAreenan yhteyteen järjestetty Avohakkuut historiaan vai tulevaisuuteen -keskustelutilaisuus avasi sidosryhmien näkökulmia avohakkuisiin. Metsähallitus pitää moniäänistä keskustelua aiheesta tervetulleena ja haluaa olla keskustelussa läsnä.

Metsähallituksen SuomiAreenan yhteydessä järjestämään keskustelutilaisuuteen oli kutsuttu laajan sidosryhmäjoukon lisäksi viisi keskusteluparia, jotka haastoivat ja täydensivät toisiaan viiden eri teeman ympärillä käydyissä keskusteluissa.

– Sidosryhmien ymmärtäminen auttaa meitä onnistumaan yhteensovittamistyössämme, muistutti Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen tilaisuuden alussa.

Keskustelun fasilitoijina toimivat Metsähallituksen viestintäjohtaja Terhi Koipijärvi ja Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä, joka avasi yleisölle Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen taustoja ja tavoitteita. Kansalaisjärjestöjen keväällä vireille laittama aloite tähtää avohakkuiden kieltämiseen valtion mailla ja siirtymiseen jatkuvaan kasvatukseen.

Mielipiteitä puolesta ja vastaan

Luonnonvarakeskuksen professori Antti Asikainen ja Suomen metsäkeskuksen johtava asiantuntija Markku Remes pohtivat metsänhoidon ja puuntuotannon käytänteitä. Kaksikko kyseenalaisti avohakkuukiellon järkevyyden ja perusteli näkemyksiään metsänomistajan valinnanvapaudella, metsien terveydellä ja ilmastovaikutuksilla.

Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki ja luontotoimittaja Seppo Vuokko tarkastelivat luonnon monimuotoisuuskysymyksiä ja metsienkäytön biologista kestävyyttä. Yhtä mieltä oltiin siitä, että avohakkuu suosii joitakin lajeja ja toisaalta syrjii toisia. Harkki painotti, että valtion mailla, yhteisissä metsissä, eri käyttömuodot korostuvat enemmän kuin yksityismetsissä. Vuokon mielestä avohakkuu voi olla myös maisemallisesti perusteltu.

Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto ja Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula toivat esiin avohakkuiden aluetaloudellisia vaikutuksia. Autto muistutti, että Metsähallituksen toiminnalla on suuri merkitys erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen aluetalouksille.

– Valtion maiden avohakkuukielto olisi alueellisesti eriarvoistava, koska se kohdentuisi voimakkaasti juuri Pohjois- ja Itä- Suomeen.

Metsäkeskustelun muoto muuttunut

Metsänomistaja Kaisa-Kreetta Tervaselkä ja Suomen partiolaisten talousjohtaja Panu Räsänen toivat esiin niin yksityismetsänomistajan kuin partiolaistenkin näkökulmia metsän tarjoamaan maisemaan. Luston johtaja Pekka Äänismaa ja Kainuun Sanomien päätoimittaja Markus Pirttijoki puolestaan pohtivat avohakkuukeskustelua yhteiskunnallisena ilmiönä.

– Sosiaalinen media on tuonut keskusteluun uudenlaisen tunneulottuvuuden, totesi Pirttijoki.

Kansalaisaloitteen 50 000 allekirjoittajan raja meni elokuun lopulla rikki, joten aloite etenee eduskunnan käsittelyyn. Metsäkeskustelu jatkuu tulevaisuudessa siis entistäkin vilkkaampana.

TEKSTI ANNI KETTUNEN