Valikko


> Metsähallituksen ja Nurmijärven kunnan edustajat kutsuivat paikalliset mukaan maastokäynnille.

Paras lopputulos yhteistyöllä

Nurmijärven Sääksjärvellä laaditaan ranta-asemakaavaa tiiviissä yhteistyössä kunnan, Laatumaan ja paikallisten loma-asukkaiden kesken. Huhtikuun lopulla osapuolet jalkautuivat maastoon keskustelemaan kaavaluonnoksesta.

Kaavoitusinsinööri Jani Viisanen Laatumaasta ja yleiskaavapäällikkö Anita Pihala Nurmijärven kunnasta kutsuivat Metsähallituksen tontinvuokralaiset ja alueen virkistyskäytön kehittämisestä kiinnostuneet keskustelemaan Sääksjärven eteläpuolen ranta-asemakaavoituksesta sekä alueen maisemanhoidosta. Kaavaluonnosta arvioitiin paikan päällä maastossa. Kevään katselmus oli jatkoa osallistavalle suunnittelulle, joka käynnistyi yleisötilaisuudella vuoden 2015 marraskuussa.

Kaava-alue koostuu Metsähallituksen hallinnoimasta 21 vuokratontista sekä niiden lähialueista. Yhdellä tontilla on matkailupalveluja, muut tontit ovat pääosin yksityisessä lomakäytössä.

– Sääksjärven eteläpuolisen alueen kaavoituksella halutaan edistää maakuntakaavan tavoitteiden toteutumista osoittamalla ranta-asemakaavassa yleiseen virkistymiseen sopivia alueita, Jani Viisanen kertoo.

Retkeilyreitin osoittaminen onkin yksi tärkeimmistä ratkaistavista asioista. Kasvava virkistyskäyttö halutaan ohjata tarkoitusta varten varatulle reitille, jotta maaston kuluminen vähenee. Lisäksi halutaan turvata alueen nykyiset lomarakennuspaikat, joista ensimmäiset ovat syntyneet jo 1940-luvulla.

Suunnittelualue sijaitsee kolmen kulttuurisesti arvokkaan kohteen, kahden entisen keuhkotautiparantolan sekä Kiljavan opiston välissä. Sääksjärvi on Suomen suurin lähde, laskujoeton järvi, jonka vesi vaihtuu maaperän kautta. Järvi sijaitsee Salpausselän harjualueella, ja sitä voi hyvällä syyllä pitää yhtenä Etelä-Suomen helmistä.

Aitoa vuoropuhelua

Koleasta ja epävakaisesta säästä huolimatta maastotilaisuuteen saapuivat lähes kaikki alueen mökkiläiset. Myös Nurmijärven Ladun edustajat osallistuivat aktiivisesti koko päivän kestäneeseen katselmukseen. Osallistujat arvioivat retkeilyreitin linjausta sekä uimapaikan ja veneiden pitoon tarkoitetun alueen sijoituspaikkaa.

Viisanen kertoo mökkiläisten ymmärtäneen hyvin, että paineet alueen virkistyskäytön lisäämiseen ovat kasvaneet. Joillekin mökkiläisille kaavaluonnos merkitsee tontinrajan vähäistä siirtymistä. Muutosta havainnollistettiin maastoon etukäteen vietyjen paalujen avulla.

– Saimme katselmuksessa mökkiasukkailta paljon arvokasta tietoa alueen käytöstä ja historiasta. Toisaalta mökkiläiset pääsivät kysymään kaavoittajilta mieltään askarruttaneista kiinteistöasioista.

Katselmuksessa keskusteltiin myös puustoon ja maisemanhoitoon liittyvistä asioista. Mökkiläisten kysymyksiin olivat vastaamassa Metsähallituksen metsätaloudesta ympäristöasiantuntija Risto Savolainen ja suunnittelija Markku Paloposki.

Muutamat pitkäaikaiset loma-asukkaat kertoivat maiseman sekä alueen kasvillisuuden muuttuneen vuosikymmenten saatossa. Moni mökkiläinen toivoikin vesistönäkymien avaamista, pihojen valoisuuden lisäämistä sekä puuston järeyttämistä harvennuksin.

– Mökkiläisten kanssa käytiin myös keskustelua vuokratontilla ja rakennusten lähellä olevien puiden kunnosta sekä yleisesti vuokralaisen oikeudesta kaataa puita tontilta, Viisanen kertoo.

Maastokatselmuksen perusteella loma-asukkaiden, virkistyskäyttäjien, kunnan ja maanomistajien visio ainutlaatuisen järven tulevaisuudesta vaikuttaa varsin samansuuntaiselta. Yhteinen näkemys antaa hyvät edellytykset onnistuneelle lopputulokselle. Tavoitteena on, että kaavaehdotus voitaisiin esitellä syksyllä 2016.

Teksti ja kuva: Timo Karhapää