Valikko

20200225_125124_ok.jpg
> Faktat eivät riitä, on myös kuunneltava toisen osapuolen huolenaiheet, painotti Jonna Kangasoja Rokualla järjestetyssä koulutustilaisuudessa.

Rakentavaa yhteistyötä

Metsähallitus kehittää yhdessä luontojärjestöjen kanssa uudenlaista toimintamallia, jonka tavoitteena on rakentava vuorovaikutus ja hyvä yhteistyö kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Samalla vahvistetaan myös henkilöstön vuorovaikutustaitoja.

Valtion maa- ja vesialueisiin, varsinkin metsiin, kohdistuu monenlaisia odotuksia. Metsien käsittely on herättänyt erityisesti Kainuussa viime vuosina useita paikallisia kiistoja, jotka ovat koskeneet muun muassa hakkuukohteiden luonto- ja suojeluarvoja sekä metsien käsittelyä retkeily- ja virkistysalueilla.

– Lähdimme Suomen luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen kanssa hakemaan ratkaisua Kainuun metsäkiistoihin ja rakentamaan samalla uudenlaista toimintamallia, jolla voimme yhdessä edistää kaikille osapuolille tärkeiden monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista, kertoo Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula.

Tukea uuden toimintamallin rakentamiseen on saatu ympäristöasioiden sovitteluun erikoistuneelta yhteiskunnalliselta yritykseltä, Akordilta. Yhteistyö käynnistyi syksyllä 2018, jolloin Akordilta tilattiin laaja taustaselvitys Kainuun kiistoihin liittyvistä tekijöistä.

– Haastattelimme yli 40 eri tahoa, ja tuloksia käytiin läpi yhteisissä työpajoissa. Selvityksen pohjalta lähdimme yhdessä miettimään, miten erimielisyyksiä voitaisiin ratkoa ja miten toimimalla voitaisiin luoda edellytyksiä molempia hyödyttävälle yhteistyölle, kertoo Akordin toimitusjohtaja ja perustaja Jonna Kangasoja.

Kangasojan mukaan intressipohjainen neuvottelumalli tarjoaa systemaattisen lähestymistavan ja työkaluja vaikeidenkin tilanteiden ratkaisemiseen. Mitä paremmin ymmärretään toista osapuolta, sitä helpompi on löytää myös yhdistäviä tekijöitä ja rakentaa luottamusta eri osapuolien välille.

– Kyse ei ole nollasummapelistä, jossa toisen voitto on toisen häviö. Intressipohjaisessa neuvottelussa ei myöskään etsitä kompromissia vaan pyritään löytämään yhteisiä nimittäjiä ja toimintatapoja, joita edistämällä molemmat hyötyvät. Se vaatii, että kuunnellaan, mitkä asiat ovat toiselle tärkeitä.

Ennakoivaa yhteydenpitoa ja tietojen vaihtoa

Uudessa toimintamallissa pyritään lisäämään ennakoivaa yhteydenpitoa ja yhteistyötä sekä luomaan parempaa keskusteluilmapiiriä. Myös tietojen vaihtaminen ja yhteisesti hyväksytyn tutkimustiedon hyödyntäminen on tärkeää.

Kangasojan mukaan intressiristiriitojen ratkaisu vaatii sekä henkilökohtaisten taitojen että neuvotteluprosessin kehittämistä. Tämän pohjalta suunniteltiin myös Opi johtamaan yhteistyötä -koulutukset.

– Halusimme lisätä henkilöstön vuorovaikutustaitoja sekä ymmärrystä neuvotteluprosessiin vaikuttavista tekijöistä. Koulutus on todettu hyvin tarpeelliseksi, ja opit on otettu hyvin motivoituneina vastaan, Kumpula kertoo.

Kahden päivän koulutukseen ovat osallistuneet lähes kaikki Metsätalouden toimihenkilöt. Osassa tilaisuuksista on ollut myös muiden vastuualueiden ja luontojärjestöjen edustajia.

– Koulutuksessa on paljon käytännön harjoituksia, joissa osanottajat pääsevät pohtimaan omia käyttäytymistapojaan ja oppimaan toinen toisiltaan. Neuvotteluilmapiiriä voidaan parantaa esimerkiksi ottamalla jo etukäteen huomioon tietyt perustarpeet, jotka meillä kaikilla on neuvottelutilanteissa, Kangasoja kertoo.

Henkilökohtaisten taitojen lisäksi on tärkeää miettiä, minkälaisia yhteensovittamisen prosesseja organisaatiossa käytetään ja pitäisikö niitä kehittää. Ottamalla jo varhaisessa vaiheessa suunnitteluun mukaan tahot, joilla on asiaan suurin intressi, vältytään myös turhalta työltä.

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja taloudelliset kysymykset ovat isoja haasteita, ja siksi niitä koskevissa päätöksissä on otettava kaikki näkökulmat huomioon.

– Metsähallituksella on monessa asiassa rima jo hyvin korkealla, mutta aina löytyy myös parannettavaa. Monet kiistat liittyvät siihen, että osapuolilla on erilaiset näkemykset siitä, mikä on riittävää. Kangasojan mukaan yhteensovittamisja neuvottelutaitoja tarvitaan lähes kaikissa ammateissa.

– Metsähallituksessa on töissä yhteensovittamisen ja ongelmanratkaisun ammattilaisia. Kun ongelmanratkaisukykyyn yhdistetään hyvät sosiaalisen kanssakäymisen taidot, voidaan päästä vielä parempiin ja laajemmin hyväksyttyihin ratkaisuihin.

TEKSTI SARI HILTUNEN • KUVA PÄIVI LAZAROV

Kuuntelu on avain yhteistyöhön

Metsätalous panostaa henkilöstönsä yhteistyötaitoihin. Akordin vetämiin koulutuksiin on osallistunut 200 toimihenkilöä, ja palaute koulutuksiin osallistuneilta on ollut myönteistä.

Rokuan_tilaisuus.jpg
> KUVA JONNA KANGASOJA

Akordin helmikuun lopussa Rokualla vetämää Opi johtamaan yhteistyötä -koulutusta kommentoitiin muun muassa seuraavasti: "Aion testata neuvottelumallia", "En oleta asioita toisen puolesta" ja "Vaikka ennalta suhtauduin kriittisesti, koulutus oli parempi kuin odotin".

Kaksipäiväisessä tilaisuudessa pohdittiin erilaisten intressien yhteensovittamisen lisäksi uusia keinoja kiistojen ratkaisuun. Kiistoja ratkaistaessa on hyödyllistä tiedostaa, onko kiista yhteydessä "me ja ne" -asetelmaan, joka heijastuu niin asenteisiin, puheisiin kuin tekoihinkin. Polarisaatio ruokkii konflikteja ja konfliktit puolestaan ruokkivat polarisaatiota. Siksi kuuntelu ja kyky asettua toisen asemaan ovat tärkeitä taitoja.

– Faktat eivät riitä, on myös kuunneltava toisen osapuolen huolenaiheet, Akordin Jonna Kangasoja korosti.

Koulutuksen opit eivät jääneet Rokualle, sillä yksi jos toinenkin aikoo soveltaa oppimaansa päivittäisessä työssään.

– Koulutus oli hyvä ja pisti ajattelemaan asioita. Vielä pohdin, että miten nämä opit saadaan aktiivisesti mukaan arjen työhön. Sitä pitää tiimin kanssa miettiä, suunnitteluasiantuntija Virpi Mikkonen Metsähallituksen Oulun toimistolta totesi.

TEKSTI PÄIVI LAZAROV