Valikko

1128-Wxz5bQwi-vastavalo-572498ok.jpg

Riistapäivät pureutuu alan murrokseen

Eräalan huipputapahtumaan Riistapäiville odotetaan tammikuussa lähes kolmeasataa asiantuntijaa. Ensimmäistä kertaa tapahtuman 30-vuotisen historian aikana järjestelyistä vastaa Metsähallitus.

Riistapäiviä osaavat odottaa kaikki riistan ja metsästyksen parissa työskentelevät. Ensi vuonna 15. tammikuuta riistapäiväväki kokoontuu 30. kertaa, tällä kertaa Seinäjoelle.

Tähän asti tapahtuman järjestämisestä on vastannut Luonnonvarakeskus, mutta nyt järjestelyvastuu on laitettu kiertämään. Ensimmäisenä viestikapulan Luonnonvarakeskukselta ottaa Metsähallitus.

– Riistapäivistä on muodostunut instituutio, joka yhdistää tutkimusta, hallintoa ja muita toimijoita. Se on voimaannuttava tapahtuma, joka luo alalla työskenteleville merkityksellisyyttä, kertoo Metsähallituksen erätalousjohtaja Jukka Bisi.

Bisi on osallistunut Riistapäiville alusta asti, ensin riistapäällikkönä ja sittemmin Metsähallituksen edustajana.

– Riistapäivien iltatilaisuus on tietynlainen gaala, joka on ollut joskus hyvinkin juhlallinen kaupungin vastaanottoineen, Bisi kertoo.

Tapahtuma syntyi tarpeeseen

Riistapäivät syntyi oikeastaan vähitellen, muistelee tapahtuman yksi alullepanijoista, emeritusprofessori Harto Lindén, joka työskenteli pitkään Riistan- ja kalantutkimuksessa eli nykyisessä Luonnonvarakeskuksessa.

– Olimme aiemmin esitelleet uusimpia riistantutkimuksen tuloksia silloiselle Metsästäjäin keskusjärjestölle. Sitten laajensimme tapaamista ja kutsuimme ministeriön mukaan, jolloin tapaamisesta tuli neuvottelupäivät, Lindén kertoo.

Vuonna 1990 Jyväskylässä paikalla oli jo satakunta alan asiantuntijaa, kun myös piirien väki oli kutsuttu mukaan. Siitä lähtien alettiin puhua Riistapäivistä ja osallistujajoukko laajeni vuosi vuodelta.

– Jossain vaiheessa yritimme jo rajoittaa osallistujien määrää, koska riittävän suuria tiloja oli aika vähän.

Tapahtuman paikkakunta on vaihtunut joka vuosi, eikä yli 250 ihmisen kokous- ja majoitustiloja löydy enää joka alueelta. Ensi vuoden tapahtumaan mahtuu enimmillään 300 henkilöä.

Teemana alan muutos

Lindén on mukana myös 30. Riistapäivillä. Hänet on kutsuttu mukaan jälkiviisaatkeskusteluun, joka päättää kaksipäiväisen tapahtuman. Jälkiviisaat keskustelevat siitä, miten riistantutkimus ja koko riista-ala ovat viime vuosikymmeninä muuttuneet ja miltä asiat näyttävät nyt, kun he ovat jo jättäneet vastuun nuoremmille.

Riistapäivien muukin ohjelma keskittyy tänä vuonna alan muutokseen: mitkä vieraslajit koputtelevat Suomen rajoja seuraavaksi, miten lajien väliset suhteet muuttuvat ja kuinka lainsäädäntö on uudistunut? Ruotsalaiset kertovat, miten heillä on koettu ympärillä aistittavat nopeat uudistukset.

Alustajat esittelevät uusimpia tutkimuksia siitä, miten riista-ala muuttuu ympäristön ja yhteiskunnan murroksessa. Lisäksi tapahtumassa on esillä paljon hankkeita, joilla muutoksiin on päätetty vastata. Suurpedoistakin puhutaan – kuten aina.

TEKSTI AKU AHLHOLM • KUVA VASTAVALO

Susi on Riistapäivien vakioaihe

RIISTAPÄIVÄT keskittyy ensi vuonna muutoksia ennustaviin tutkimuksiin, mutta vakioaihe eli susi säilyy ohjelmassa. Tällä kerralla Riistapäivillä kuullaan, miten susiuutiset ovat muuttuneet viestinnän ja kielen tutkimuksen näkökulmasta.

Lisäksi esillä ovat suurpetojen ja hirvien yhteiselo samalla alueella sekä pannoitukset. Gerhard Lansinkin juhlaluento käsittelee puolestaan ahmojen genetiikkaa.

Muutos on läsnä lähes kaikissa alustuksissa. Sari Holopainen Helsingin yliopistosta kertoo, miten tutkijat hyödyntävät riistakameroita jäljittäessään pesärosvoja.

Vierailevat ruotsalaispuhujat kertovat ilmastonmuutoksen vaikutuksesta riistahallintoon ja tutkimukseen.

Koko ohjelma on luettavissa http://lyyti.fi/p/riistapaivat2019.


RIISTAPÄIVÄT

• Tapahtuma järjestetään Seinäjoella 15.–16.1.2019.
• Päivien teema on riista-ala muutoksessa. Istunnot käsittelevät muutosta yhteiskunnassa, ilmastossa ja lajienvälisissä suhteissa.
• Riistapäiville voi ilmoittautua 31.12.2018 mennessä osoitteessa http://lyyti.fi/p/riistapaivat2019