Valikko
SIlta_ja_miehet_nettiin.jpg

Silta rakentui raakkujen tahdissa

Lapin taimenojat ovat elintärkeitä jokihelmisimpukoille. Metsähallituksen osastojen välinen yhteistyö takaa uhanalaisen lajin suojelun pohjoisessa.

Isot tukit on nostettu yksitellen metsäautotien varteen. - Hellävaraisesti liinoilla, kuvaa Metsätalous Oy:n tienrakennusesimies Arvo Olli.

Tukit kannattelivat vanhaa siltaa talousmetsässä Rovaniemen pohjoispuolella. Silta oli päässyt niin huonoon kuntoon, ettei siitä uskaltanut mennä edes henkilöautolla ylitse.

Sillan rakentaminen on vaatinut paitsi hellyyttä myös luovuutta. Rakentamisen tahdin ovat määränneet alla virtaavan ojan asukkaat. Olli osoittaa pohjahiekkaan osin painuneita mustia möykkyjä. Ne eivät ole kiviä vaan raakkuja, jokihelmisimpukoita, joille tällaiset ojat ovat elintärkeitä.

Raakut_nettiin.jpg
> Metsähallituksen Luontopalvelut seuraa raakkujen selviytymistä siltatöiden jälkeen.

Laji on maailmanlaajuisesti luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Metsäojitukset, maanmuokkaukset ja lohikalojen vähentyminen ovat syynä lajin rajuun häviämiseen. Raakku tarvitsee väli-isännäkseen joko taimenen tai lohen. Simpukan toukat kasvavat kalan kiduksissa ennen kuin asettuvat pohjasoraan. Lapin ja Koillismaan lohi- ja taimenojista löytyvät Suomen merkittävimmät raakkukannat.

Siltatyö suunniteltiin yhteistyössä lajiasiantuntijan kanssa

Arvo Olli tiesi jo ennen siltasuunnitelmia, että ojassa on raakkuja. Siltaa tarkastaessaan hän kuitenkin yllättyi niiden sijainnista. Raakkuja oli heti sillan kupeessa, mikä tarkoitti, ettei paikalle voisi asentaa ainakaan siltarumpua. Jos simpukoita ei olisi, paikalle olisi vedetty halkaisijaltaan 1,6 metrinen teräsputki. Sen urakan hinta olisi ollut 5000 euroa – nyt kustannukset ovat arviolta 20 000.

Ennen tarkkojen rakennussuunnitelmien tekemistä Olli konsultoi uhanalaisten lajien asiantuntijaa Tuomo Ollilaa. Luontopalveluiden ylitarkastaja Ollila päätti selvityttää, kuinka suuri esiintymä oli kyseessä. Paikalle tilattiin sukeltaja. Hän havaitsi, että raakkuja on muutaman metrin alueella jopa useita satoja.

Kokonaan uuden sillan rakentaminen olisi nostanut kustannukset jopa 40 000 euroon. Olli päätti suunnitella urakan niin, että siltakanneksi saatiin kappale vanhaa Jeesiön liimapuusiltaa Kittilästä.
”Jeesiön silta sahattiin kolmeen osaan, ja yksi viisimetrinen osa tuli tänne”, Olli kertoo.
Siltakansi asennettiin paikalle nosturilla, jotta ojaan ei tarvinnut koskea. Uusiokäytetty silta on lujaa tekoa. - Siitä voi mennä 76-tonnisella rekalla huoletta yli, kehuu Olli.

Arvo_Olli_nettiin.jpg
> Uusiokäytetty sillankansi kestää paikalla seuraavat 30 vuotta, kertoo Arvo Olli.

Metsurit vastasivat käytännön työstä

Lapissa tienrakennusesimiestä työllistävät raakkujen lisäksi muutkin uhanalaiset lajin, muun muassa maakotka ja muuttohaukat. Kun Olli suunnittelee tien tai sillan kunnostusta, hän tarkistaa lajien reviiritiedot Metsähallituksen paikkatietojärjestelmästä. Tarvittaessa hän konsultoi aina Ollilaa, jonka toimisto on kätevästi samassa rakennuksessa Rovaniemellä.

- Jos kotka pesii, silloin ei mennä sinne koneiden kanssa möykkämään, Olli kiteyttää.
Paikkatietojärjestelmää tarvitsevat myös Metsähallituksen tiemetsurit. He vastaavat käytännön työstä esimerkiksi täällä raakkuojalla.
- Erityisesti tällaisissa kohteissa työnjäljellä on iso merkitys. Onneksi on näin ammattitaitoista väkeä omassa talossa, Olli kehuu alaisiaan.

Tänä vuonna tienrakennusesimiehen vetämä tiimi on peruskorjannut 200 kilometriä tietä, tehnyt kokonaan uutta tietä noin 60 kilometriä ja rakentanut viisi uutta siltaa.

Raakkujen yli kulkeva metsätiesilta kestää ainakin seuraavat 30 vuotta. Raakkujen työ jatkuu toivottavasti vielä pitempään. Jokihelmisimpukat voivat elää jopa 120-vuotiaiksi. Ne hoitavat alueen ekosysteemiä suodattamalla jopa 50 litraa vettä päivässä.

TEKSTI MARJA HANNULA, KUVAT KAISA SIRÉN