Valikko

Posio-Riisitunturi-helmikuu.jpg

Suomalaisten metsäsuhde on vahva ja moniarvoinen

Suomalaisten metsäsuhdetta selvittäneen kyselyn mukaan metsä on 83 prosentille suomalaisista henkilökohtaisesti melko tai erittäin tärkeä. Suhtautuminen metsään on moniarvoista, ja henkilökohtaisessa metsäsuhteessa voi olla monenlaisia ulottuvuuksia.

Kiinnostus metsiin yhdistää suomalaisia, ja lähes jokaisella suomalaisella on jonkinlainen suhde metsään. Suomalaisten metsäsuhteiden tilaa on selvitetty Kestävästi metsäsuhteessa -hankkeessa, jossa tehdyn kyselyn mukaan metsä on henkilökohtaisesti melko tai erittäin tärkeä neljälle viidestä suomalaisesta. Vastaajista noin 60 prosenttia käy metsässä vähintään muutaman kerran kuukaudessa. Suosituimmat tavat viettää aikaa metsässä ovat metsässä liikkuminen, marjastus ja sienestys.

Tutkimusten mukaan ihmiset tekevät suurimman osan valinnoistaan tunteiden pohjalta. Tunteet ja tarpeet vaikuttavat myös siihen, miten metsään suhtaudutaan. Suomalaisten metsään liittyviä tunnetiloja ja tarpeita on selvitetty nyt ensimmäistä kertaa laajemmin. Selvitys toteutettiin kansainvälisesti validoidulla tunnetilat huomioivalla NeedScope-tutkimusmenetelmällä. Selvityksen toteutti Kantar TNS.

– Tammikuussa toteutetulla kyselyllä haluttiin selvittää, mitä metsä merkitsee suomalaisille ja minkälaisia tunteita, hyötyjä ja toimintaa metsään liittyy. Kyselyn avulla kartoitettiin metsäsuhdetta sekä tunnetilojen että käyttäytymisen näkökulmista, kertoo tutkimuspäällikkö Anna Rautio Kantar TNS:stä.

Kyselyä edelsi 18 kvalitatiivista syvähaastattelua, joiden pohjalta laadittiin kysymykset kvantitatiiviseen tutkimukseen. Kyselyyn vastasi 1 236 suomalaista, joten sen voidaan katsoa edustavan hyvin koko väestöä.

Metsäsuhteissa paljon yhteistä

Selvityksessä tunnistettiin kuusi metsään liittyvää tunnetyyppiä. Tunnetilojen kirjo kuvaa ihmisten tapoja suhtautua metsään ja avaa näkemyksiä siihen, mitä kaikkea metsä voi yksilölle merkitä ja tarjota.

Metsä merkitsee eri tunnetyypeille eri asioita. Esimerkiksi energiseksi seikkailijaksi nimetty tunnetyyppi hakee metsästä toimintaa ja elämyksiä, kun taas määrätietoinen sijoittaja suhtautuu metsään rationaalisesti ja hakee sieltä myös taloudellista tuottoa. Seesteiselle ylläpitäjälle metsä on tärkeä sekä fyysisen että henkisen hyvinvoinnin lähde, ja huoleton haahuilija puolestaan hakee metsästä iloa ja yhdessäoloa.

Metsäsuhdeselvitys auttaa ymmärtämään, miten moninaisia suhtautumistapoja metsiin on ja miten erilaisia asioita metsistä haetaan.

– Metsäsuhteen perusteella ei voi lokeroida ihmisiä, ja jokainen metsäsuhde on yhtä arvokas. Toisille metsä on henkinen paikka, joka antaa voimaa, toiset suhtautuvat metsään arkisesti ja järkiperäisesti. Osa haluaa mennä metsään yksin rauhoittumaan, osa puolestaan kaipaa seuraa ja aktiivista tekemistä, Rautio kertoo.

Selvityksen tekijät korostavat, ettei juuri ketään voi luokitella ainoastaan yhteen tunnetyyppiin, sillä jokainen metsäsuhde on moniarvoinen. Kaikissa metsäsuhteissa on myös yhdistäviä tekijöitä, esimerkiksi halu toimia luonnon hyväksi. Metsä koetaan kaikille yhteisenä paikkana, jossa saa olla oma itsensä ja joka poistaa stressiä. Kaikissa tunnetyypeissä pidetään luonnonsuojelua ja metsien virkistyskäyttöä tärkeänä ja hyväksytään myös metsien taloudellinen hyödyntäminen, kunhan se tehdään kestävästi.

Metsä vastaa erilaisiin tarpeisiin

Taustatekijöillä – kuten iällä, asuinpaikalla, sukupuolella tai esimerkiksi sillä, omistaako metsää vai ei – ei ollut vaikutusta siihen, minkälainen tunnetyyppi metsään muodostuu. Sen sijaan suhtautuminen metsään voi vaihdella esimerkiksi tarpeiden ja elämäntilanteen sekä ajan ja paikan mukaan.

– Hyvä esimerkki tuli esille taustahaastatteluissa, kun pääkaupunkiseudulla asuva mies kertoi suhtautumisestaan metsään. Hänelle asuinpaikan lähellä sijaitseva metsä oli tärkeä virkistys- ja rauhoittumispaikka, joka pitäisi säilyttää juuri sellaisena kuin se oli. Sen sijaan suhtautuminen Itä- Suomessa sijaitsevaan perintömetsään oli aivan erilainen, sitä hoidettiin määrätietoisesti ja sieltä haluttiin myös tuloja, Rautio kertoo.

"Metsä koetaan
paikkana, jossa saa
olla oma itsensä."

Selvitys on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa ja Suomen Metsäyhdistyksen ja Suomen Metsämuseo Luston toteuttamaa Kestävästi metsäsuhteessa -hanketta. Metsähallitus on osallistunut hankkeeseen työpanoksellaan.

– Selvityksen keskeiset tulokset jaetaan Luston ylläpitämällä Metsäsuhteita-sivustolla, joka toimii metsäsuhdeajattelun kotipesänä, toteavat Reetta Karhunkorva ja Leena Paaskoski Lustosta.

Aineisto antaa paljon mahdollisuuksia myös Metsähallituksen toiminnan kehittämiseen. Se auttaa esimerkiksi ymmärtämään syvemmin asiakkaiden ja sidosryhmien metsään liittämiä arvoja ja merkityksiä sekä kehittämään erilaisia palveluja ja tuotteita.

– Valtion metsissä retkeilee, metsästää, kalastaa, kuntoilee, marjastaa ja urakoi vuosittain valtava määrä ihmisiä. Meille on tärkeää tietää ja ymmärtää, millaisia tunne- ja käyttösuhteita näihin metsiin liittyy. Se auttaa meitä kaikessa toiminnan suunnittelussa, sanoo Metsähallituksen projektipäällikkö Tuulikki Halla, joka on ollut mukana kyselyn suunnittelussa.

TEKSTI SARI HILTUNEN • KUVA JARI SALONEN

Haastateltavana turkulainen teatteriohjaaja MIKKO KOUKI

Mikko_Kouki_kuusi.jpg
KUVA NINA LINDFORS

1. Miten kuvailisit suhdettasi metsään?
– Suhteeni metsään on lämmin, rakastava ja kaihoisa. Asuin lapsuuteni metsän reunalla, joten kaikki leikit tapahtuivat metsässä. Kaipaan metsään.

2. Onko metsäsuhteesi muuttunut ajan myötä?
– Käyn nykyisin harvoin metsissä, koska asun kaupungissa ja omaa mökkiä tai kesäasuntoa ei ole. Ohjasin juuri Turun Kaupunginteatterissa esitettävän Taru sormusten herrasta -näytelmän, ja sen metsäkohtauksiin ammensin lapsuuteni metsämuistoista.

3. Miten hyödynnät metsiä?
– Metsä on minulle terapiaa ja paikka yhdessäololle lasteni ja vaimoni kanssa. Konkreettista hyötyä on ehkä muutama sieni silloin tällöin.

4. Mikä on mielipuuhaasi metsässä?
– Pidän metsässä kävelystä sekä kasvien ja lintujen tarkkailusta.

5. Minkälainen on mielimaisemasi?
– Nautin luonnonvaraisesta metsästä, ja mielimaisemaani ovat soiden reunamat, metsäpurot ja lammet.

6. Mistä puusta pidät eniten?
– Metsävaahterasta.