Valikko

IMG_2303k.jpg
> Kansalaiset kokevat metsätiet tärkeiksi, sillä ilman niitä olisi vaikea päästä luontoon vapaa-ajan ja virkistystoiminnan pariin.

Tuhansien metsäteiden maa

Suomessa risteilee 38 000 kilometriä valtion metsäteitä, jotka hyödyttävät paitsi puunkuljetuksia myös vapaa-ajallaan luonnossa liikkujaa.

Täällä on hirvenjäljet! Innostunut huudahdus kuuluu metsätien ja suokkaistaleen välisen ojan pohj alta. Oiva Kumpuvaara pitelee kädessään toistaiseksi tyhjää muovikippoa, johon on pian tarkoitus kerätä mustikkaa, ehkä hillaakin.

Oivan isä Pyry Kumpuvaara löysi potentiaalisen marjapaikan Kittilän ja Muonion väliltä netin karttapalvelun avulla.

– Katson yleensä Retkikartasta sopivan tien etukäteen. Pojan kanssa käytiin eilen katsomassa paikkaa, ja nyt lähdimme etsimään marjoja koko perheen voimin.

Hiljattain Hämeenlinnasta Levitunturin kupeeseen muuttanut perhe pitää luonnossa liikkumisesta – joko marjastaen, sienestäen tai muuten vain retkeillen.

– Täällä riittää retkikohteita, ihan sama minne päin lähtee. Hyväkuntoisia metsäteitä pitkin pääsee kohteisiin ihan tavallisella autollakin. Ei tarvitse maasturia, kertoo Essi Kumpuvaara .

Virkistyskäyttö yleisintä

Ensisijaisesti metsätiet rakennetaan palvelemaan metsätalouden tarpeita, mutta niiden käytöstä suurin osa on muuta kuin metsä- talouskäyttöä.

Metsähallituksen tekemien selvitysten mukaan virkistyskäyttäjät muodostavat suurimman osan valtion metsäteiden käyttäjistä. Alkusyksystä marjastajat pääsevät metsäteitä pitkin hillasoiden laidoille ja mustikkakankaille, kun taas jahtikauden alkaessa linnustajat ja hirviseurueet suuntaavat pyyntimaille useimmiten metsäteitä pitkin.

Metsähallituksen metsäteillä on paikallisille suuri merkitys erityisesti Itä-Suomessa ja Lapissa, missä ne helpottavat liikkumista huomattavasti. Näillä alueilla myös elinkeinot, kuten porotalous ja matkailu, hyötyvät laajasta metsätieverkostosta.

– Metsätiet ovat kansalaisille tuttu ja tärkeäksi koettu asia, sillä ilman niitä olisi aika vaikea päästä luontoon vapaa-ajan ja virkistystoiminnan pariin. Myös monen elinkeinon harjoittaminen on riippuvaista metsäteistä, muistuttaa Metsähallitus Metsä- talous Oy:n kehittämisasiantuntija Kari Louhisalmi .

Metsäteiden kunnosta huolehditaan

Suomessa on noin 38 000 kilometriä Metsähallituksen rakentamia ja ylläpitämiä metsäteitä, jotka jakautuvat määrällisesti tasaisesti eri alueille. Suhteellisesti eniten metsäteitä on kuitenkin Lapissa, jossa metsäteitä on enemmän kuin Liikenneviraston hallinnoimia yleisiä teitä. Kesällä uutisoitiin, että vähälle huollolle jäänyt Suomen metsätieverkko on rapistumassa, mikä haittaa muun muassa puunkuljetuksia. Louhisalmi muistuttaa, että teiden rapistuminen koskee lähinnä yksityisteitä. Metsähallituksen rakentamien ja kunnossapitämien metsäteiden tilanne on parempi.

– Säännöllisessä käytössä olevaa metsäautotieverkkoa pyritään pitämään kunnossa jatkuvasti. Sillä halutaan välttää peruskorjausten kallis kierre.

Vuonna 2013 käynnistyneessä Metsähallituksen projektissa on pyritty kohdentamaan metsäteiden parannukseen käytettävät varat niille tieosuuksille, jotka ovat eniten korjauksen tarpeessa. Keskeisillä puunkuljetuksiin käytetyillä tieosuuksilla on tehty muun muassa pudotuspainomittauksia, joilla metsäteiden kantavuudesta saadaan tarkkaa tietoa. Projektin myötä Metsätalouden suunnittelijat saavat käyttöönsä työkalun, jolla voidaan metsävaratietoa hyödyntäen laskea, kannattaako tarkastelun kohteena oleva metsätie peruskorjata tai onko uuden tien rakentaminen kannattavaa.

Lisäksi meneillään on kokeilu, jossa teiden kunnosta pyritään saamaan ajankohtaista tietoa automaattisella tiedonkeruujärjestelmällä.

– Se perustuu puutavara-autoon kiinnitettyyn kameraan, joka kuvaa tienpintaa ajon aikana. Kuljettaja voi ratista nappia painamalla tallentaa havainnot tien ongelmakohdista. Kerätty tieto menee automaattisesti palveluntarjoajalle, Louhisalmi kertoo.

Entä onko Suomen metsätieverkko jo valmis – tuleeko uusia teitä, suljetaanko vanhoja?

– Eteläisempään Suomeen metsäteitä ei tarvita juuri enempää. Lapissa ja Koillismaalla pieniä määriä teitä tullaan vielä rakentamaan. Vanhoja teitä tuskin suljetaan, mutta harkinnassa on kyllä pienemmällä käytöllä olevien teiden ylläpidon vähentäminen, valottaa Louhisalmi.

TEKSTI JA KUVA OLLI AUTONEN

Tunnista metsätien ja maastouran ero

METSÄHALLITUS sallii metsäteillään henkilöliikennöinnin moottoriajoneuvoilla. Maastoajo sen sijaan vaatii aina erillisen maastoliikenneluvan, jonka valtion maille myöntää Metsähallitus. Missä sitten menee maastouran ja metsätien raja?

Tien tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi luiskatut reunat ja sorastettu pinta. Kaikki rakentamattomat kulku-urat taas tulkitaan maastoksi.

– Liikennemerkki osoittaa maaston eron vain harvoissa tapauksissa. Ajoneuvon kuljettajan on itse tunnistettava maastouran ja tien ero. Hyvä nyrkkisääntö on, että epävarmassa tilanteessa ei jatka ajamista, kiteyttää maankäyttöpäällikkö Antti Maukonen Metsähallituksesta.

Maukonen muistuttaa, että luvattoman maastoajon lisäksi kiellettyä on myös metsätiellä ajaminen, jos siitä aiheutuu tielle vahinkoa.

– Esimerkiksi kelirikkoaikaan tiehen voi muodostua raiteita ja syvempiä painaumia, jotka vaativat korjausta. Sellaiset tulkitaan vahingoksi.

Ongelmallisia ovat muun muassa Lapin metsäteistä erkanevat maastourat, jotka eivät ole teitä, vaikkakin ajettavassa kunnossa.

– Niillä ajaminen on kiellettyä ilman Metsähallituksen myöntämää maastoliikennelupaa.

Talviaikaiseen liikennöintiin tarkoitettuja, puunkorjuutyömaille johtavia talviteiden pohjia voi ajaa kesäaikaankin kantavilla kivennäismaaosuuksilla, jos ajamisesta ei aiheudu vahinkoa.

– Talvitien pohjilla liikennöinti on sallittua kuitenkin enintään ensimmäiseen pehmeikköön tai muuhun esteeseen, kuten puroon tai kivikkoon, asti, Maukonen tarkentaa.

Metsästyskaudella on syytä muistaa, että riistan ampuminen ei ole sallittua metsätieltä – ei edes yksityiseltä.


Tarkempia ohjeita:
http://www.eraluvat.fi/maastoliikenne/maastoa-vai-tieta.html