Valikko

0918C70O8U3Xvastavalo643475ok.jpg
> Poikkeuksellinen kesä kasvatti kanalintukantoja.

Vastuullisuutta peräävät sekä luonto että asiakkaat

Ilmastonmuutos haastaa myös Metsähallituksen Eräpalvelujen asiantuntijat, jotka joutuvat työssään reagoimaan yhä useammin yllättäen muuttuviin olosuhteisiin. Metsästyslupien määrää voidaan muuttaa nopeasti lintukannan mukaan, mutta mitä tehdä, kun joet vuoroin kuivuvat, vuoroin tulvivat?

Historiallinen hellekesä vaikutti monin tavoin vesistöihimme. Pilvettömältä taivaalta helottava aurinko sai kalat haukkomaan happea, ja myös keskustelu kalastusluvista kuumeni. Yksityisiä koskia suljettiin, mutta Metsähallituksen vapa-alueet pysyivät avoinna. Valtion vesien kalastuslupia ei voinutkaan perua yksipuolisilla päätöksillä.

Kalastajien annettiin siirtää lupansa myöhäisemmäksi, jos he niin itse halusivat. Päätös sai kiitosta, mutta monen mielestä se ei ollut läheskään tarpeeksi.

– Meihin kohdistuu yhä enemmän paineita myös asiakkaiden suunnalta. He kysyvät, miten me aiomme esimerkiksi nämä taimenasiat hoitaa, kertoo eräsuunnittelija Olli Urpanen Jyväskylästä.

Metsähallituksen Eräpalvelujen henkilöstö havahtui vuonna 2014 yhteiskunnan ja ympäristön jatkuvaan muutokseen. Se päätti kantaa vastuunsa tunnistamalla meneillään olevia mullistuksia, ennakoimalla tulevaa sekä miettimällä, miten muutoksiin reagoidaan. Työtä jatkettiin yhdessä Metsähallituksen Luontopalvelujen kanssa muun muassa laatimalla yhteinen kehittämisohjelma.

Asiantuntijoiden vastuu korostuu

Yksi esiinnoussut ilmiö oli ilmastonmuutoksen vaikutus riistaan ja kaloihin sekä asiakkaisiin. Erikoissuunnittelija Mikko Rautiainen Oulusta epäilee, että ilmastonmuutos lisää tulevaisuudessa suunnittelijoiden vastuuta.

– Pitkän tähtäimen vaikutuksia on vaikea arvioida, mutta esimerkiksi riekko voi taantua myös pohjoisesta, kun taas joku muu laji voi alkaa levitä.

Laaja-alaisen asiantuntemuksen merkitys korostuu arvioitaessa äärimmäisten sääolojen vaikutuksia luontoon, sillä olosuhteiden muutokset voivat olla hyväksi yhdelle mutta haitaksi toiselle lajille. Tänä vuonna nähtiin, miten kanalintujen poikueet hyötyivät poikkeuksellisesta kesästä mutta kalat voivat huonosti.

Kestävä suunnittelu vaatiikin hyviä suunnittelujärjestelmiä ja yhä enemmän laadukasta tutkimustietoa. Niiden avulla muutoksiin pystytään Rautiaisen mukaan reagoimaan ripeästi.

Lintukantojen vaihteluun kyetään jo vastaamaan nopeasti: Luonnonvarakeskus antaa elokuun puolivälissä tuoreet tulokset riistalaskennoista, ja viikon kuluessa tulosten saamisesta suunnittelijat ovat päivittäneet metsästyskiintiöt jokaiselle 124 pienriista-alueelle. Muutaman päivän kuluttua tästä voidaan lupien myynti aloittaa tuoreiden tulosten pohjalta. Jos lintukannat voivat jossakin erityisen huonosti, maa- ja metsätalousministeriö rauhoittaa koko alueen.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös asiakkaiden käyttäytymiseen. Tulevaisuudessa metsästäjät voivat suunnata entistä pohjoisemmaksi tai ajoittaa matkansa entistä myöhempään ajankohtaan pelkästään hirvikärpäsen leviämisen takia. Ilmiöstä on olemassa jo pieniä merkkejä.

Eräpalvelujen asiantuntijat joutuvat kantamaan vastuunsa silloinkin, kun asiakkaat ovat erimielisiä. Tänä kesänä osa kalastajista vaati koskien sulkemista toisten harmitellessa sitä, että istutukset keskeytettiin lämpimien vesien takia.

Huomio kalojen elinkiertoon

Urpasen mielestä Metsähallitus kantaa kalastuksen suunnittelussa vastuunsa parhaiten tukemalla entistä enemmän kalojen luontaista elinkiertoa. Tänä syksynä Metsähallitus kumppaneineen kunnostaa lohikalojen kutu- ja pienpoikasalueita useilla kohteilla: esimerkiksi Ruunaalla, Konnuskoskella ja Kolima-Keiteleen reitillä.

Koillismaalla on viime vuosina poistettu puroista kalojen vaellusesteitä Esteet pois -hankkeessa, ja merellä pyritään turvaamaan uhanalaisen meriharjuksen elinmahdollisuudet. Isoja elämyksiä Pohjolan kalavesiltä -hanke puolestaan pyrkii löytämään sellaisia kalastusjärjestelyitä, joilla kalat voivat hyvin ja kasvavat suuriksi.

Metsästyksen suunnittelussa kolmannes luparahoista säästetään riistanhoitoon. Tavoitteena on palauttaa soidinsuot ja pesimäalueet riistalle siten, että eläimet hyötyvät metsästyksestä. Paremmat elinympäristöt edesauttavat riistalajien kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen.

TEKSTI AKU AHLHOLM • KUVA VASTAVALO