Valikko

Alkukiri-2756.jpg
> Alkukiri-hankkeeseen osallistuva Ricardo Pozo (oik.) kunnostaa luontopolkua ympäristösuunnittelija Venni Alangon opastuksella. Graafikon koulutuksen saanut Pozo on jo onnistunut löytämään koulutustaan vastaavan työpaikan.

Alkukiri-hanke vauhdittaa kotoutumista

Maahanmuuttajat ovat taustoiltaan hyvin erilaisia, joten heidän kotouttamisensa pitäisi suunnitella yksilöllisistä lähtökohdista. Henkilökohtaisen ohjauksen edut konkretisoituvat muun muassa Alkukiri-hankkeessa.

Maahanmuuttajien mieltäminen yhdeksi yhtenäiseksi ihmisryhmäksi on yksi suurimmista kotoutumista ja työllistymistä hidastavista tekijöistä. Yksilöllisen kotouttamisen toimivuudesta on saatu runsaasti näyttöä Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) rahoittamassa Alkukiri-hankkeessa. Hankkeen toteuttaa Auralan Setlementti ry, ja siihen osallistuu myös Metsähallitus.

– Alkukiri-hankkeessa on kehitetty uudentyyppistä kotoutumiskoulutusta Suomesta oleskeluluvan saaneille maahanmuuttajille. Tavoitteena on edistää yksilöllistä, nopeaa ja tehokasta kotoutumista tarjoamalla räätälöityä kieli- ja työelämäosaamiskoulutusta, Alkukiri-hankkeessa ohjaajana toimiva Venni Alanko kertoo.

Alangon mukaan intensiiviseen koulutukseen osallistuminen vaatii osallistujilta vahvaa sitoutumista ja kovaa motivaatiota.

Alkukiri-2819.jpg> Yksilöllinen kotouttaminen on alkuvaiheessa kalliimpaa mutta pidemmällä aikavälillä sekä inhimillisesti että taloudellisesti kannattavaa. Kurssilaiset opiskelevat Suomen maantietoa palapelin avulla projektipäällikkö Outi Tikkasen opastuksella.

– Tämän vuoksi koulutukseen ei voida ottaa kaikkia. Temme yhteistyötä vastaanottokeskusten ja sosiaali- ja työvoimaviranomaisten kanssa osallistujia valitessamme. Hakijat haastatellaan ja heidän osaamisensa kartoitetaan. Koulutukseen hyväksytyille laaditaan henkilökohtainen työllistymiseen tähtäävä suunnitelma, Alanko jatkaa.

Kaksivuotisen hankkeen aikana toteutetaan yhteensä neljä seitsemän kuukauden pituista koulutuspakettia. Näillä näkymin viimeinen koulutus käynnistyi marraskuussa.

– Koulutukseen on osallistunut noin 80 henkilöä 25:stä eri maasta. Moni heistä on jo työllistynyt tai jatkanut opintojaan muualla. Kotoutumistavoitteet ovat toteutuneet hyvin, joten toivomme, että hanke saa jatkorahoitusta.

Tehostartti suomen kieleen

Kotouttamiskoulutus alkaa intensiivisellä suomen kielen Tehostartti-koulutuksella. Koulutus kestää kolme kuukautta ja antaa kielelliset perusvalmiudet työelämään.

– Opiskelutahti on nopea, minkä vuoksi tunneilla on läsnäolopakko. Jos ei ilmesty paikalle, tippuu nopeasti ryhmästä. Muutamalle on näin käynytkin, mutta suurin osa pysyy tahdissa.

Toisaalta osallistujien joukossa on useita korkeasti koulutettuja ja kielellisesti lahjakkaita henkilöitä, joilla on edellytykset oppia uutta kieltä nopeasti ja joille liian hidastempoinen tahti olisi pikemminkin motivaatiota heikentävä tekijä.

Alkukiri-2855.jpg

– Kielen opetuksessa otetaan huomioon kotoutujalle suunniteltu kehityspolku. Jos henkilö haluaa kouluttautua esimerkiksi hoitoalalle, hänen opetukseensa räätälöidään juuri tähän alaan painottuvaa sanastoa ja prepataan sitä. Opiskelijoiden koulutustausta vaihtelee lääkäristä kouluja käymättömään, joten yksilöllisen ohjauksen tarve on ilmeinen.

– Mietimme jokaisen kohdalla erikseen, miten opetus palvelee parhaiten juuri hänen tavoitteitaan.

Kenraaliharjoitus työelämään

Tehostartin jälkeen käynnistyy yhteensä neljän kuukauden työssäoppimisjakso, jolloin kieltä opitaan myös arkisissa tilanteissa työpaikalla. Alangon mukaan harjoittelujakso on eräänlainen kenraaliharjoitus työelämään siirtymiselle.

– Perehdytämme kurssilaiset suomalaisen työelämän käytäntöihin ja autamme heitä kaikissa eteen tulevissa asioissa. Selvitämme epäselvyydet heti ja ohjaamme oikeaan suuntaan.

– Alkukiriä voisikin nimittää täyden palvelun kotouttamishankkeeksi. Autamme kurssilaisia kaikissa mahdollisissa asioissa, joita vieraaseen maahan saapuva voi kohdata. Oleellisen oppimiseen jää huomattavasti enemmän aikaa ja voimia, kun turha luukulta toiselle hyppiminen jää pois, Alanko lisää. Yksi harjoittelupaikkojen tarjoajista on Metsähallituksen Luontopalvelut.

– Opiskelijat ovat osallistuneet luontokohteidemme hoitoon ja ylläpitoon muun muassa Kurjenrahkan kansallispuistossa ja Kuusiston linnanraunioilla. Jakson päätyttyä he saavat meiltä todistuksen. Uskon, että Metsähallituksen kaltainen arvostettu työnantaja on hyvä lisä opiskelijoiden CV:ssä, hankekoordinaattori Hanna Ylitalo Metsähallituksesta sanoo.

Luonnon parissa työskentely perehdyttää kurssilaisia myös metsiin ja suomalaiseen luontoon, joka on olennainen osa suomalaisuutta.

– Lisäksi luonto vähentää stressiä, mikä sekin on myönteinen asia haastavassa elämäntilanteessa oleville maahanmuuttajille, Ylitalo arvioi.

Mikä meidät syö?

Luontokohteilla ja metsissä liikuttaessa on Alangon mukaan tullut hyvin esiin myös se, miten eri tavoin maahanmuuttajat suhtautuvat metsään.

– Osalla asenne on sellainen, että saappaat jalkaan ja menoksi. Toiset puolestaan pohtivat sitä, minkä petoeläimen syömäksi he metsässä joutuvat. Turhien pelkojen hälvettyä kaikki ovat kuitenkin kokeneet luonnossa liikkumisen myönteisenä, Alanko naurahtaa.

– Myös maksuttomat kansallispuistot ja jokamiehenoikeudet ovat olleet monelle positiivinen yllätys. Alkukiri-hanke on osoittautunut monin tavoin onnistuneeksi, joten toivomme sille jatkoa, Ylitalo sanoo.

TEKSTI LEENA HULSI • KUVAT ESKO KESKI-OJA