Valikko

jaa_232961638.jpg
> Keskustelu arktisista alueista keskittyy usein jäämeren, uusiutumattomien luonnonvarojen ja erilaisten uhkien
ympärille. Alueella on kuitenkin myös paljon uusiutuviin luonnonvaroihin liittyviä mahdollisuuksia.

Arktinen luonnonvarapolitiikka kaipaa tiiviimpää yhteistyötä

Suomi isännöi Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskaudella monia korkean tason asiantuntijatapaamisia. Kaksivuotinen kausi tarjoaa mahdollisuuden nostaa esiin suomalaista uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa osaamista.

Metsähallitus on aktiivinen käytännön toimija Suomen arktisilla alueilla ja arktiseen yhteistyöhön liittyvällä boreaalisella metsävyöhykkeellä.

– Keskeistä osaamisalaamme ovat uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen, valtion maihin liittyvien elinkeinojen ja paikallisten odotusten yhteensovittaminen sekä luonnonsuojelualueiden hoito. Esittelemme näitä teemoja puheenjohtajuuskauden aikana järjestettävillä retkeilyillä ja muissa oheistapahtumissa, kertoo aluejohtaja Kirsi-Marja Korhonen Metsähallituksesta.

Suomi ja koko Barentsin alue poikkeaa luonnonoloiltaan muusta arktisesta alueesta, sillä alueella on tundran sijaan laaja boreaalisten metsien vyöhyke. Erityisesti Barentsin alueella metsien merkitys paikallisen ja alueellisen talouden sekä sosiaalisen kestävyyden moottorina on jo nyt merkittävä, ja tulevaisuudessa sen merkitys kasvaa entisestään.

– Arktisessa kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa painopistettä pitäisi siirtää uusiutumattomista luonnonvaroista uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön ja niiden tarjoamien mahdollisuuksien kehittämiseen. Esimerkiksi puurakentamisen hyödyistä puhuttaessa myös sen tuomat aluetaloudelliset vaikutukset pitäisi nostaa paremmin esille, Korhonen toteaa.

Osallistamista ja yhteensovittamista

Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen edellyttää kehittyneitä käytännön menettelyjä, joilla sovitetaan yhteen alueen erilaista maankäyttöä ja eri elinkeinoja. Lapissa metsiä hyödynnetään samanaikaisesti niin metsä- ja porotalouteen kuin matkailuun ja luonnontuoteteollisuuteenkin. Metsähallitukselle eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen on arkipäivää.

– Käytämme erilaisia osallistavan suunnittelun menetelmiä, jotta paikalliset asukkaat, eri elinkeinojen harjoittajat ja saamelaiset alkuperäiskansana saavat äänensä kuuluviin ja voivat vaikuttaa toiminnan suunnitteluun, Korhonen sanoo.

Arktiseen luonnonvarapolitiikkaan kuuluu ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillitseminen. Ilmastonmuutoksen on ennustettu lisäävän puuston kasvua merkittävästi pohjoisissa metsissä, mikä lisää niiden hyödyntämismahdollisuuksia.

– Metsien merkitys kasvaa varsinkin Barentsin alueella. Suomessa kannattavaa metsätaloutta voidaan harjoittaa jo nyt aina 69. leveyspiirille asti. Kehittyneiden paikkatieto-, suunnittelu- ja toiminnanohjausjärjestelmien avulla pystymme yhdistämään kannattavan liiketoiminnan ja huolehtimaan samalla meille asetetuista yhteiskunnallisista velvoitteista, kuten monimuotoisuuden turvaamisesta sekä porotalouden ja virkistyskäytön edellytyksistä.

Ilmaston muuttumiseen liittyy samanaikaisesti myös riskejä. Monimuotoinen luonto sopeutuu paremmin ilmastossa tapahtuviin muutoksiin. Valtion mailla monimuotoisuuden turvaaminen perustuu laajaan ekologiseen verkostoon ja monimuotoisuutta tukeviin toimiin talousmetsissä.

Kansainvälistä yhteistyötä ja tutkimusta

Metsätalous Oy:n Lapin aluejohtajana toimiva Korhonen on osallistunut arktisen alueen asiantuntijatapaamisiin ja kansainvälisiin konferensseihin. Hän korostaa kansainvälisen yhteistyön ja tutkimuksen merkitystä. Metsähallituksella on jo käynnissä naapurimaiden kanssa yhteistyötä ja hankkeita, jotka koskevat muun muassa suojelualueiden hoidon, matkailun edellytysten ja pohjoisten metsien hoidon kehittämistä. Yhteistyötä voisi Korhosen mielestä vielä laajentaa.

– Arktisen alueen maita hallinnoivat toimijat voisivat luoda yhteistyöverkoston, mikä tiivistäisi yhteistyötä ja helpottaisi parhaiden käytäntöjen jakamista. Yhteisiä teemoja ovat esimerkiksi alueen elinkeinojen yhteensovittaminen sekä alkuperäiskansojen kielen ja kulttuurin turvaaminen. Näistä meilläkin on paljon kokemusta. Tarvittaisiin myös laajempaa tutkimusta pohjoisten uusiutuvien luonnonvarojen, kuten metsien ja veden, mahdollisuuksista ja kestävistä hyödyntämis- ja hoitomalleista muuttuvassa ilmastossa, Korhonen painottaa.

TEKSTI SARI HILTUNEN • KUVA SHUTTERSTOCK

Arktinen neuvosto

• Kahdeksan arktisen maan muodostama hallitustenvälinen foorumi, jonka tehtävänä on edistää arktisten valtioiden ja alkuperäiskansojen yhteistyötä erityisesti ympäristönsuojeluun ja kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä.
• Perustettu vuonna 1996.
• Jäsenmaita ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti, Tanska, Yhdysvallat, Venäjä ja Kanada. Arktiset alkuperäiskansajärjestöt ovat neuvoston pysyviä edustajia.
• Arktista neuvostoa johtaa vuorollaan kukin jäsenmaa kahden vuoden ajan. Suomi on Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa 2017–2019.







Tapahtui odottamaton virhe:

Virhe pyynnön käsittelyssä.

< Takaisin kotiin