Valikko

40829718063_45dc21f356_o.jpg
> Suomen kaksivuotinen puheenjohtajuuskausi huipentui ministerikokoukseen Rovaniemellä. Puhetta johti ulkoministeri Timo Soini. Arktinen suurlähettiläs Aleksi Härkönen (oik.) keräsi yhteen jäsenmaiden kantoja.

Arktinen yhteistyö jatkuu

Suomen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa sai lisämakua suurvaltapolitiikasta. Suomen arktisten asioiden suurlähettiläs Aleksi Härkönen muistuttaa, että neuvoston perustehtävät eivät ole muuttuneet.

32852532007_7d477f8b3d_o.jpg
> Arktisen neuvoston kokous Rovaniemellä tarjosi foorumin kansainväliselle yhteistyölle, kohtaamisille ja kulttuurille.

Rovaniemi paistatteli maailman huomion keskipisteenä, kun Arktisen neuvoston jäsenmaiden ulkoministerit osallistuivat Suomen puheenjohtajuuskauden loppukokoukseen toukokuussa. Yhdysvaltojen Mike Pompeo käytti kokouksen alla voimakkaan puheenvuoron, jossa hän kritisoi Kiinan kasvavaa vaikutusvaltaa alueella sekä varoitti Venäjää tuomasta sotilaallisia intressejään arktiseen ympäristöön.

Puheenvuoron seurauksena ministerikokouksessa ei päästy, ensimmäistä kertaa neuvoston historiassa, allekirjoittamaan puheenjohtajuuden päättävää yhteistä julistusta. Sen sijaan julkaistiin ministerien hyväksymä yhteinen lausuma. Suomen puolelta kokouksen puheenjohtajana toiminut ulkoministeri Timo Soini julkisti lisäksi oman puheenjohtajan tiedotteensa. Molemmissa on paljon elementtejä suunnitellusta yhteisestä julistuksesta. Perussanomana on, että yhteistyö arktisissa asioissa jatkuu – päätöskokouksen dramatiikasta huolimatta.

Suomen arktisten asioiden suurlähettiläs Aleksi Härkönen harmittelee, että yhteisen julistuksen puuttuminen uutisoitiin meillä ja maailmalla Rovaniemen kokouksen epäonnistumisena.

32852520877_b14356cabb_o.jpg

– Pidän menestymisenä sitä, että kaikki ulkoministerit tulivat paikalle. Kun kävi selväksi, että yhteistä julistusta ei päästä allekirjoittamaan, saatiin kuitenkin aikaan kaikkien hyväksymä, lyhyempi lausuma, Härkönen sanoo.

– Jos mitään yhteistä näkemystä ei olisi saatu aikaan, voitaisiin kysyä, onko arktinen yhteistyö rapautumassa.

Ympäristöongelmia ratkotaan parhaiten yhdessä

Kun Suomi vastaanotti Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden toukokuussa 2017, suurvaltojen väliset jännitteet olivat jo olemassa. Arktinen neuvosto ei suinkaan ole ainoa foorumi, jossa Yhdysvallat ja Venäjä eivät löydä yhteistä säveltä. Yhteisestä tiiviistä turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä sopiminen on maille nykytilanteessa vaikeaa.

Myös ympäristökysymykset ovat tyypillisesti ongelmia, joiden ratkomiseen tarvitaan kansalliset rajat ylittävää yhteistyötä. Härkönen on huolestunut siitä, että Euroopan unionin Venäjälle määräämät pakotteet ja Venäjän vastasanktiot vaikeuttavat arktista ympäristöyhteistyötä.

– Erityisesti ympäristökysymyksissä meidän tulee kyetä toimimaan yhdessä Venäjän kanssa. Toivon, että tätä yhteistyötä ei rajoitettaisi, Härkönen perustelee.

Ilmastoyhteistyö syveni Suomen ansiosta

40829714683_49b07f3092_o.jpg

Ympäristönsuojelu, kestävä kehitys ja arktisten alueiden asukkaiden hyvinvointi ovat Arktisen neuvoston työn ydintä. Tämä työ jatkuu, vaikka energia- ja geopolitiikka nousivatkin Rovaniemenkokouksen puheenaiheiksi. Kaikkien jäsenmaiden ulkoministerit, Yhdysvaltoja lukuun ottamatta, viittasivat loppupuheenvuorossaan ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutoksen torjunta oli yksi Suomen puheenjohtajuuskauden tärkeimmistä teemoista. Aihe on arktisilla alueilla erityisen tärkeä, sillä jään ja lumen sulaminen lisää ilmastonmuutoksen vaikutuksia koko maapallolla.

Härkösen mukaan yhtenä Suomen puheenjohtajuuskauden saavutuksena voi pitää meteorologisen yhteistyön syventymistä jäsenmaiden kesken. Parempi tietojen saatavuus ja datan jakaminen pohjoisesta ilmastosta, säästä ja muutoksista arktisella alueella lisäävät mahdollisuuksia kasvattaa tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

– Kutsutaan sitä sitten vaikka meteorologiseksi yhteistyöksi, mutta se on myös ilmastotyötä, Härkönen sanoo.

47750230252_217981b250_o.jpg

Metsistä uusia innovaatioita

Mielikuva arktisesta alueesta on usein lunta, jäätä, jäätiköitä ja kylmää sinistä merta, mutta arktisella alueella on myös paljon metsää. Metsätalous ei perinteisesti ole ollut Arktisen neuvoston asialistalla, mutta metsien kestävä käyttö nousi kuitenkin kiertotalouden kautta esille. Rovaniemellä kokouspaikan kyljessä oli Mihin puu pystyy -näyttely, jossa esiteltiin puupohjaisia bio- ja kiertotalousratkaisuja. Suurlähettiläs Härkönen kiittelee monen ministerin ja kokousvieraan käyneen tutustumassa suomalaisiin puupohjaisiin innovaatioihin.

– Suomi korostaa metsien monimuotoista käyttöä. Metsä on paitsi raaka-aineiden lähde, myös ilmastonielu. Muovin korvaamisessa puu on potentiaalinen raaka-aine, ja meillä on osaamista, josta muut jäsenmaat olivat kiinnostuneita, Härkönen kuvaa.

Metsäpaloja torjuttava

47795968791_44d0c85621_o.jpg

Suomen puheenjohtajuuskauden ansiosta metsä- ja maastopalojen torjunta sekä metsäpaloihin varautuminen nousivat neuvoston agendalle. Ilmastonmuutoksen seurauksena maastopalot lisääntyvät myös arktisilla alueilla. Viime vuonna voimakkaat metsäpalot roihusivat Suomen molemmissa naapurimaissa. Palot aiheuttavat voimakkaita piikkejä mustan hiilen päästömääriin. Musta hiili puolestaan sulattaa jäätä ja lunta, mikä vauhdittaa ilmastonmuutosta entisestään. Jatkossa metsäpalojen estämistä mietitään yhdessä.

Seuraava arktisen neuvoston puheenjohtajamaa on Islanti. Suurlähettiläs Härkönen sanoo Suomen lähtevän Islannin puheenjohtajakauteen arktisen yhteistyön vahvana tukijana. Islanti tulee omassa puheenjohtajuusohjelmassaan korostamaan merten suojelua ja erityisesti merten muoviroskan torjuntaa.

TEKSTI ANNA GUSTAFSSON • KUVAT JOUNI PORSANGER / ULKOMINISTERIÖ

Metsähallitus mukana järjestelyissä

Ulkoministeriö koordinoi Arktisen neuvoston Suomen puheenjohtajakauden toimintaa yhteistyössä muiden ministeriöiden ja sidosryhmien kanssa. Suurin osa Arktisen neuvoston tapahtumista sijoittui Rovaniemelle, ja Metsähallitus oli mukana puheenjohtajakauden oheistapahtumien ja retkeilyjen järjestelyissä.

Kaksi vuotta kestäneen puheenjohtajakauden aikana kansainvälisille vieraille esiteltiin luonnonvarojen kestävän käytön tarjoamia mahdollisuuksia, keinoja turvata luonnon monimuotoisuutta, Metsähallituksen kehittyneitä suunnittelujärjestelmiä sekä erilaisten metsien käyttöön liittyvin tavoitteiden yhteensovittamista.