Valikko

Taipale6k.jpg
> Eteläinen Suomi on erätarkastajalle vilkas työympäristö. Tapahtumia riittää joka vuodenajalle.

Erävalvontaa toivotaan lisää

Etelä-Suomi sai viime syksynä uuden erätarkastajan, Orivedelle sijoittuneen Heikki Taipaleen. Vaikka valtion maat ja vedet ovat etelässä pieniä ja pirstaleisia, valvottavaa riittää yllin kyllin.

Erätarkastajan puhelin soi Kangasalla Längelmäveden rannalla. Orivedellä asuva kansalainen kertoo kiinnittäneensä useana päivänä huomiota kelkkaliikenteeseen alueella, jossa kelkkailu on kielletty.

Taipale_3_copy.jpg> Kelkan liinat auki ja maastoliikennettä valvomaan.

– Kiitoksia soitosta, käyn tarkastamassa tilanteen pikimmiten, Taipale lopettelee puhelua varttia myöhemmin.

– Erittäin hyvä puhelu. Mitä enemmän valppaita ihmisiä maastossa, sitä parempi meille.

Ennen erätarkastajan pestiä Taipale työskenteli 20 vuotta poliisina: vajaan vuoden Vantaalla ja sen jälkeen pitkän pätkän Tampereella. Taipaleen työnkuvaan kuului hälytystehtäviä sekä liikenteen ja maastoliikenteen valvontaa. Taipale oli myös yksi poliisin eräyhdyshenkilöistä.

Kahden erätarkastajan tehopartioita

Kollegoidensa tavoin Taipale vastaa laajasta toimialueesta. Taipaleelle tämä tarkoittaa koko Pirkanmaata, osaa Keski-Suomesta ja Etelä-Pohjanmaasta sekä paloja Satakunnasta.

– Täällä valtion maat ovat sirpaleisia, eikä laajoja selkosia löydy. Toimialueeni suurimmat yhtenäiset alueet löytyvät Keski- Suomesta sekä Kurun, Virtain ja Parkanon seutuvilta, jonne sijoittuvat myös isot kansallispuistot.

Taipale_5.jpg> – Kansalaisten yhteydenotot ovat työn suola. Enemmänkin saisi soittaa,erätarkastaja Heikki Taipale kannustaa.

– Rajat ovat häilyviä, ja työtä tehdään sujuvasti yli reviirien. Viime syksynä työskentelimme usein kahden miehen partioina. Minä liikuin välillä aivan Etelä-Suomessa asti, ja erätarkastaja Tommi Suonpää täällä vähän pohjoisempana. Erittäin toimiva ratkaisu.

Metsästäjät toivovat lisää valvontaa

Etelä-Suomessa erätarkastajan toimenkuva on erilainen kuin Itä-Suomessa tai Lapissa. Idässä ja pohjoisessa erätarkastajia työllistävät esimerkiksi suurpedot, joita etelässä ei juuri ole. Metsästys työllistää kuitenkin paljon myös Taipaletta.

–Työni alkoi syyskuun alussa, eli pääsin suoraan metsästyksen valvontaan. Ja sen huomasi, että Pohjois-Pirkanmaan metsästysalueet ovat tavattoman suosittuja. Ilmankos sitä kutsutaankin tamperelaisten Lapiksi, Taipale nauraa.

Maastossa saatu palaute oli erittäin myönteistä ja yksiselitteistä: valvontaa toivotaan lisää.

Hirvijahdin aikoihin erätarkastajat ja poliisi rakensivat myös yhteispartioita, jolloin hallintaan saatiin suurempia alueita. Lisäksi rajavartiosto auttaa tarvittaessa isoissa operaatioissa.

– Yhteistyötähän erävalvonta paljolti on. Poliisi on merkittävä kumppani, mutta yhtä lailla ovat myös riistanhoitoyhdistykset ja kalastusalueet. Tätä yhteistyöverkostoa virittelen kuntoon omalle toimialueelleni, Taipale kertoo.

Kansalaiset valppaina

Tänä vuonna eteläänkin saatiin pitkästä aikaa kunnon lumi- ja pakkastalvi, mikä ajoi moottorikelkkailijat joukolla maastourille. Varsin rauhallista on Taipaleen havaintojen mukaan maastossa kuitenkin ollut.

"Mitä enemmän
valppaita ihmisiä
maastossa, sitä
parempi meille."

– Urat ovat hyvässä kunnossa, mutta olisikohan osansa myös valistuksella. Ehkä se on kantamassa hiljalleen tulosta, sillä hyvin ovat kelkkailijat urilla pysyneet. Toki yksittäishavaintoja urilta poikkeamisista on tehty, ja joissakin tapauksissa on ajettu jopa suojelualueen puolella mönkijällä tai moottorikelkalla.

Maastoliikenteen lisäksi kalastuskin työllistää talvikaudella. Pyydysten merkintä ja pilkkikohteiden valvonta kuuluvat arjen rutiineihin.

– Ja välillä tulee näitä ansiokkaita yhteydenottoja kansalaisilta. Metsästysaikaan niitä tuli aika paljon, näin talviaikaan on hiljaisempaa.

Talviajan rauha taitaa tosin tällä erää jäädä kyseenalaiseksi, sillä tämän talven aikana erätarkastajat kouluttavat koko Metsähallituksen henkilökunnan. Luvassa on tuhti ja tuore paketti näkökulmia erävalvonnan toimialueelta.

TEKSTI JA KUVAT JARI SALONEN

Erävalvonnan työmaa laajeni someen

JUURI julkaistun erävalvontaraportin mukaan Metsähallituksen erävalvonta tarkasti viime vuonna 9 500 erämaan kulkijaa. Kalastajat, metsästäjät ja muut luonnossa liikkujat tekivät aiempaa vähemmän rikkeitä, mutta silti joka kymmenes tarkastus paljasti luvattomuuden tai laillisuusrikkeen.

– Sosiaalisesta mediasta on tullut erävalvonnalle tärkeä työkalu, kertoo erävalvonnan ylitarkastaja Juha Ahonen Metsähallituksesta.

Erävalvonnalla on oma Facebook-sivu, jota päivittävät erätarkastajat itse. Jokaiselta kolmelta Metsähallituksen Eräpalvelujen alueelta sometukseen osallistuu vähintään yksi tarkastaja.

Erätarkastajien työmaaltaan ottamia kuvia julkaistaan myös Metsähallituksen Eräluvat-sivulle Instagramiin.

– Erätarkastajien maisemakonttoristaan tekemistä päivityksistä tykkäiltiin runsaasti, ja varsinkin Facebook-sivustolla käytiin vilkasta keskustelua, Ahonen sanoo.

Läsnäolo somessa vahvistaa kansalaisten tunnetta siitä, että erävalvonta otetaan vakavasti ja että erätarkastajat ovat läsnä siellä, missä eränkävijätkin. Erätarkastajat korostavat kuitenkin sosiaalisen median seuraajilleen, että varsinaiset vihjeet valvojille annetaan Eräluvat-sivujen vihjekanavan kautta ja rikosilmoitukset tehdään poliisille.

Varsinainen erävalvontatyö maastossa paljasti viime vuonna, että eniten huomautettavaa on edelleen kalastuksessa. Metsästäjien asiat olivat 97-prosenttisesti kunnossa, kun taas kalastajista puhtaat paperit sai vain 84 prosenttia tarkastetuista henkilöistä. Tyypillisin rike kalastuksessa on puutteellisesti merkitty kalastuspyydys.

Erätarkastajat valvovat metsästäjien ja kalastajien lisäksi myös muita luonnossa liikkujia. Vaikka kalastuksessa paljastuu määrällisesti eniten rikkeitä, suhteellisesti heikoimmalla tolalla ovat asiat maastoliikenteessä: viime vuonna 20 prosenttia kelkkailijoista ajoi ilman tarvittavaa maanomistajan lupaa tai rikkoi muuten lakia.

TEKSTI AKU AHLHOLM