Valikko

Etelä-Suomen luonnonvarasuunnittelualue yhteistyöryhmittäin jaoteltuna

Valtion maa-alueet 1 052 834 ha
Valtion vesialueet 2 091 025 ha
Alueet yhteensä 3 143 859 ha

  • Merialue Yhteistyöryhmän pj. Mari Walls, Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja
  • Länsi-Suomi Yhteistyöryhmän pj. Jussi Halttunen, rehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
  • Itä-Suomi Yhteistyöryhmän pj. Harri Siiskonen, dekaani, Itä-Suomen yliopisto

Etelä-Suomen luonnonvarasuunnittelu kattaa puoli Suomea

Metsähallitus on käynnistänyt uuden luonnonvarasuunnitelman valmistelun. Eteläisen Suomen valtion maiden ja vesien käyttöä ohjaava suunnitelma laaditaan innovatiivisella otteella yhdessä sidosryhmien kanssa.

Suunnitelma-alue kattaa 16 maakuntaa etelärannikolta Pohjanmaalle ja Pohjois-Karjalaan. Tästä alueesta noin miljoona hehtaaria maata ja kaksi miljoona hehtaaria vettä on valtion omistuksessa ja Metsähallituksen hoidossa ja käytössä.

– Alueisiin kohdistuu monenlaisia liiketoimintaan sekä luonnon monimuotoisuuteen ja virkistyskäyttöön liittyviä toiveita. Omia näkemyksiään suunnittelun pohjaksi esittävät valtio-omistaja, Metsähallitus sekä erilaiset alueelliset ja paikalliset sidosryhmät, kertoo Metsähallituksen metsätalousyhtiön aluejohtaja Markku Vainio , joka toimii myös luonnonvaraprojektin ohjausryhmän puheenjohtajana.

– Suunnittelussa erilaiset tavoitteet kartoitetaan ja sovitetaan yhteen siten, että alueiden ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys turvataan.

Suunnittelun tuloksena syntyvä luonnonvarasuunnitelma on toimintaohjelma, joka ohjaa Metsähallituksen toimintaa Etelä-Suomen valtion mailla ja vesillä koko suunnitelmakauden eli vuosina 2017–2022.

Joukkuepeliä

Luonnonvarasuunnitteluprojektia vetää Metsähallituksen ohjausryhmä, jossa on edustaja jokaisesta tulosyksiköstä. Varsinaisena työrukkasena toimii projektiryhmä, jota vetää projektipäällikkö Nuutti Kiljunen.

– Luonnonvarasuunnittelu on joukkuepeliä, Kiljunen painottaa.

– Vuoden kestävä projekti tarvitsee jokaisen panosta. Projektin aikana arvioidaan menneen kauden vaikuttavuus sekä luodataan sidosryhmien näkemykset ja odotukset. Tältä pohjalta arviot ja erilaiset näkemykset sovitetaan yhteen tulevan kauden suunnitelmaksi. Suunnitteluun osallistuu monia sidosryhmiä. Laaja suunnittelualue on jaettu kolmeen osaan: Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja Merialue. Kukin niistä muodostaa oman yhteistyöryhmänsä, joihin kutsutaan noin 20 edustajaa eri sidosryhmistä.

Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Mari Walls lähtee hyvillä mielin vetämään Merialueen yhteistyöryhmää.

– Metsähallitus on juuri nyt hyvin kiinnostava organisaatio ja keskeinen sidosryhmä monelle toimijalle. Suunnitteluprosessi on mitä mainioin areena vuoropuhelulle ja vaikuttamiselle, Walls kiteyttää.

Länsi-Suomen yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtori Jussi Halttunen ja Itä-Suomen puheenjohtajana dekaani Harri Siiskonen Itä-Suomen yliopistosta.

Keskeistä innovatiivinen ote

Luonnonvarasuunnittelua on vuosien aikana kehitetty. Se toimi pitkään maankäyttösuunnitelmana, mutta viime vuonna valmistunut Kainuun luonnonvarasuunnitelma noudatteli jo uusia suunnitteluperiaatteita.

– Nyt painopiste on yhteiskunnallisempi ja tulevaisuuteen suuntautunut, Vainio linjaa.

– Tulevaisuustyöpajoissa yhteistyöryhmiin pyritään luomaan innovatiivinen henki. Nyt kaivataan ideoita uusista mahdollisuuksista, joita valtion maat ja vedet voisivat tulevaisuudessa tarjota koko suomalaiselle yhteiskunnalle.

Luonnonvarasuunnittelulla on merkittävä rooli myös uudessa metsähallituslaissa. Lain esitysperusteissa luonnonvarasuunnittelua pidetään tärkeimpänä keinona Metsähallituksen toimintojen yhteensovittamisessa. Korostuneesta merkityksestä kertoo myös se, että uuden lain mukaan luonnonvarasuunnitelman hyväksyy jatkossa toimitusjohtajan sijaan Metsähallituksen hallitus.

Teksti ja kuva: Tuulikki Halla

Projektipäälliköksi pitkän linjan kehittäjä


> Kehittämisasiantuntija Nuutti Kiljunen.

Kehittämisasiantuntija Nuutti Kiljusen nimike ja toimenkuva vaihtui vuodeksi Etelä-Suomen luonnonvarasuunnitelmaprojektin projektipäälliköksi. Metsänhoitaja Kiljusen työura on kulkenut Metsäntutkimuslaitoksen tutkijasta Metsähallituksen metsätalouden asiantuntijatehtäviin. Tutkimus- ja kehittämisteemat ovat vaihdelleet metsäenergiasta metsänhoitoon ja ekosysteemipalveluihin. Työvuosiin mahtuu myös pesti eurooppalaisten valtionmetsäorganisaatioiden kattojärjestössä Eustaforissa Brysselissä.

– Kai tämä on sitä itsensä kehittämistä, myhäilee Kiljunen.

– Projektityö on tuttua, mutta tässä pestissä on paljon uutta sisältöä, mikä laajentaa taas omaa näkökulmaa.

Metsänhoitoasiat ovat kuopiolaisen Kiljusen ydinosaamista, mutta esimerkiksi valtion vesiomaisuuteen liittyvät asiat jo vähän uudempia. Ihan vieras elementti ei kuitenkaan ole kyseessä.

– Takapihalta alkaa Kallavesi, josta lasten kanssa käydään usein pilkkimässä kukkokalat. Myös Turun saaristo on käynyt tutuksi kalareissuilla. Tällaiselle järvisuomalaiselle meri on mieleenpainuva elementti.

Joukkuepelaaja Kiljunen tietää, että edessä on tiukka ja työntäyteinen vuosi.

– Projektipäällikkö on projektiryhmän palveluksessa. Urheilussakin koen joukkuepelit yksilölajeja enemmän omakseni. On hieno tehdä asioita yhdessä.